Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Lähesty Jehovaa

 13. LUKU

”Jehovan laki on täydellinen”

”Jehovan laki on täydellinen”

1, 2. Miksi monet ihmiset eivät pidä lakeja suuressa arvossa, mutta miltä Jumalan lait voivat alkaa tuntua meistä?

”LAKI on pohjaton kuilu, joka – – ahmii kaiken.” Nämä sanat olivat eräässä vuonna 1712 julkaistussa kirjassa. Niiden esittäjä arvosteli kovin sanoin oikeusjärjestelmää, jonka piirissä oikeusjuttujen käsittely vei toisinaan vuosikausia, niin että oikeutta haluavat joutuivat vararikkoon. Lait ja oikeusjärjestelmät ovat monissa maissa niin monimutkaisia, niin epäoikeudenmukaisuuden, ennakkoluulojen ja epäjohdonmukaisuuden kyllästämiä, että lain halveksunta on levinnyt laajalle.

2 Ajattelehan toisaalta seuraavia noin 2 700 vuotta sitten kirjoitettuja sanoja: ”Kuinka rakastankaan sinun lakiasi!” (Psalmit 119:97.) Miksi psalmista tunsi näin vahvasti? Koska hän ylisti lakia, jota ei ollut laatinut mikään maallinen hallitus vaan Jehova Jumala. Tutkiessasi Jehovan lakeja sinusta voi alkaa tuntua yhä enemmän samalta kuin psalmistasta. Tutkiminen auttaa sinua ymmärtämään kaikkeuden suurimman oikeudenkäyttäjän ajattelutapaa.

Korkein Lainsäätäjä

3, 4. Millä tavoin Jehova on osoittautunut Lainsäätäjäksi?

3 ”Yksi on lainsäätäjä ja tuomari”, kertoo Raamattu (Jaakobin kirje 4:12). Jehova on ainoa tosi Lainsäätäjä. Jopa taivaankappaleiden liikkeitä säätelevät hänen laatimansa ”taivaan lait” (Job 38:33, vuoden 1938 kirkkoraamattu). Myös Jehovan lukemattomia pyhiä enkeleitä hallitsevat jumalalliset lait, sillä heidät on järjestetty tiettyjen arvoasemien mukaan ja he palvelevat Jehovan alaisuudessa (Psalmit 104:4; Heprealaisille 1:7, 14).

4 Jehova on antanut lakeja myös ihmiskunnalle. Meillä  jokaisella on omatunto, Jehovan oikeustajun heijastuma. Eräänlaisena sisäisenä lakina se voi auttaa meitä erottamaan oikean väärästä. (Roomalaisille 2:14.) Ensimmäisiä vanhempiamme siunattiin täydellisellä omallatunnolla, joten he eivät tarvinneet kuin muutaman lain (1. Mooseksen kirja 2:15–17). Toisaalta epätäydellinen ihminen tarvitsee useampia lakeja ohjaamaan itseään Jumalan tahdon tekemisessä. Nooa, Abraham, Jaakob ja muut patriarkat saivat lakeja Jehova Jumalalta ja välittivät ne edelleen perheelleen (1. Mooseksen kirja 6:22; 9:3–6; 18:19; 26:4, 5). Jehova saattoi itsensä tulemaan Lainsäätäjäksi aivan uudella tavalla, kun hän Mooseksen välityksellä antoi Israelin kansalle lakikokoelman. Tämä kokoelma valottaa meille laajalti Jehovan oikeustajua.

Yleissilmäys Mooseksen lakiin

5. Oliko Mooseksen laki kankea, monimutkainen joukko lakeja, ja miksi vastaat siten?

5 Monet tuntuvat pitävän Mooseksen lakia kankeana, monimutkaisena joukkona lakeja. Tällainen käsitys on kaukana totuudesta. Tuohon kokoelmaan kuuluu kaikkiaan runsaat 600 lakia. Se voi kuulostaa paljolta, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa liittovaltion lait täyttivät 1900-luvun lopussa yli 150 000 lakikirjasivua ja joka toinen vuosi siellä laaditaan noin 600 lakia lisää! Jo pelkästään määrällisesti mitattuna ihmisten loputtomat lait saavat Mooseksen lain näyttämään suppealta rinnallaan. Silti Jumalan laki hallitsi israelilaisia sellaisilla elämänalueilla, joita nykyajan lait eivät edes sivua. Luodaanpa siihen yleissilmäys.

6, 7. a) Miten Mooseksen laki eroaa kaikista muista lakikokoelmista, ja mikä on Lain suurin käsky? b) Miten israelilaiset saattoivat osoittaa hyväksyvänsä Jehovan suvereeniuden?

6 Laki korosti Jehovan suvereeniutta. Tästä syystä Mooseksen lakia ei voi edes verrata mihinkään muuhun lakikokoelmaan. Sen tärkein laki kuului: ”Kuuntele, oi Israel: Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova. Ja sinun on  rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, kaikella sydämelläsi ja kaikella sielullasi ja kaikella elinvoimallasi.” Miten Jumalan kansan oli määrä ilmaista rakkautta häntä kohtaan? Heidän piti palvella häntä ja alistua hänen suvereeniuteensa. (5. Mooseksen kirja 6:4, 5; 11:13.)

7 Kukin israelilainen osoitti hyväksyvänsä Jehovan suvereeniuden alistumalla niiden alaisuuteen, joille oli annettu valtaa häneen. Vanhemmat, johtomiehet, tuomarit, papit ja vihdoin kuningas edustivat kaikki Jumalan valtaa. Kapinallisuus valta-asemassa olevia kohtaan oli Jehovan silmissä kapinallisuutta häntä itseään kohtaan. Toisaalta Jehovan vihastus syttyi niitä vastaan, joilla oli valtaa, jos he kohtelivat hänen kansaansa epäoikeudenmukaisesti tai ylimielisesti. (2. Mooseksen kirja 20:12; 22:28; 5. Mooseksen kirja 1:16, 17; 17:8–20; 19:16, 17.) Molemmilla osapuolilla oli siis vastuu tukea Jumalan suvereeniutta.

8. Miten Laki vahvisti Jehovan pyhyydennormin?

8 Laki vahvisti Jehovan pyhyydennormin. Sanat ”pyhä” ja ”pyhyys” esiintyvät Mooseksen laissa yli 280 kertaa. Laki auttoi Jumalan kansaa erottamaan puhtaan epäpuhtaasta, kun siinä mainittiin noin 70 eri asiaa, jotka voisivat tehdä israelilaisesta palvontamenojen kannalta epäpuhtaan. Tällaiset lait koskivat henkilökohtaista hygieniaa, ruokavaliota ja jopa jätösten hävittämistä, ja ne edistivät merkittävästi terveyttä. * Niillä oli lisäksi korkeampikin tarkoitus: ne pitivät kansan Jehovan suosiossa, erillään turmeltuneiden naapurikansojen syntisistä tavoista. Otetaan tästä esimerkki.

9, 10. Mitä säädöksiä sukupuolisuhteista ja synnytyksestä lakiliitto sisälsi, ja mitä hyötyä niistä oli?

9 Lakiliiton säädösten mukaan sukupuolisuhteet ja synnytys  – naimisissa olevienkin keskuudessa – tekivät ihmisen epäpuhtaaksi joksikin aikaa (3. Mooseksen kirja 12:2–4; 15:16–18). Nämä säädökset eivät mitätöineet noiden Jumalan lahjojen puhtautta (1. Mooseksen kirja 1:28; 2:18–25). Ne pikemminkin tukivat Jehovan pyhyyttä, sillä ne estivät hänen palvojiaan saastumasta. Israelin naapurikansat sekoittivat yleensä palvontaan sukupuolisuhteita ja hedelmällisyysriittejä. Kanaanilaiseen uskontoon kuului mies- ja naisprostituoituja. Tämä johti pahimmanlaatuisen turmeluksen leviämiseen. Sitä vastoin Laki piti Jehovan palvonnan täysin erossa sukupuoliasioista. * Siitä oli muutakin hyötyä.

10 Nuo lait opettivat erittäin tärkeän totuuden. * Miten nimittäin Aadamin synnin tahra siirtyy sukupolvesta toiseen? Eikö juuri sukupuolisuhteiden ja syntymän välityksellä? (Roomalaisille 5:12.) Jumalan laki siis muistutti hänen kansaansa siitä, että syntisyys oli joka hetki todellisuutta. Me kaikki olemme syntyneet synnissä (Psalmit 51:5). Tarvitsemme anteeksiantoa ja lunastusta voidaksemme päästä lähelle pyhää Jumalaamme.

11, 12. a) Mitä erittäin tärkeää oikeusperiaatetta Laki puolsi? b) Miten Laki suojeli oikeuden vääristämiseltä?

11 Laki vahvisti Jehovan täydelliset oikeusnormit. Mooseksen laki puolsi samanarvoisuuden eli tasapainon periaatetta oikeusasioissa. Siinä sanottiin: ”Olkoon sielu sielusta, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta.” (5. Mooseksen kirja 19:21.) Rikostapauksissa rangaistuksen piti vastata rikosta. Tämä jumalallisen oikeuden piirre sävytti  koko Lakia, ja se on vielä nykyäänkin oleellinen seikka Kristuksen Jeesuksen lunastusuhrin ymmärtämisessä, kuten 14. luvussa osoitetaan (1. Timoteukselle 2:5, 6).

12 Laki myös suojeli oikeuden vääristämiseltä. Esimerkiksi syytteen vahvistamiseksi vaadittiin vähintään kaksi todistajaa. Väärästä valasta rangaistiin ankarasti (5. Mooseksen kirja 19:15, 18, 19). Myös korruptio ja lahjonta kiellettiin ehdottomasti (2. Mooseksen kirja 23:8; 5. Mooseksen kirja 27:25). Jumalan kansan täytyi noudattaa Jehovan ylevää oikeusnormia jopa liikeasioissa (3. Mooseksen kirja 19:35, 36; 5. Mooseksen kirja 23:19, 20). Tuo jalo, oikeudenmukainen lakikokoelma oli Israelille suureksi siunaukseksi!

Lakeja jotka tähdentävät armollisuutta ja tasapuolista kohtelua tuominnassa

13, 14. Miten Laki edisti varkaan ja hänen uhrinsa tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua?

13 Oliko Mooseksen laki joustamaton, armoton säännöstö? Kaukana siitä! Kuningas Daavid henkeytettiin kirjoittamaan: ”Jehovan laki on täydellinen.” (Psalmit 19:7.) Hän tiesi hyvin, että Laki edisti armollisuutta ja tasapuolista kohtelua. Millä tavalla?

14 Joissakin maissa laki tuntuu nykyään painottavan enemmän rikollisten lempeää ja suosiollista kohtelua kuin rikoksen uhrien etuja. Esimerkiksi varkaat voivat joutua joksikin aikaa vankilaan, mutta varkauden uhrit eivät saa takaisin omaisuuttaan ja heidän täytyy maksaa veroja, joilla rikollisten asuminen ja ruoka kustannetaan. Muinaisessa Israelissa ei ollut nykyisen kaltaisia vankiloita. Rangaistusten ankaruutta säädeltiin tarkasti (5. Mooseksen kirja 25:1–3). Varkaan oli korvattava varastamansa omaisuus uhrille ja maksettava tälle vielä lisääkin. Korvauksen suuruus vaihteli, ja ilmeisesti tuomareilla oli jossain määrin vapautta punnita eri asianhaaroja, muun muassa väärintekijän katumusta. Se selittäisi, miksi varkaalta vaadittu korvaus on 3. Mooseksen  kirjan 6:1–7:n esittämässä tapauksessa paljon pienempi kuin 2. Mooseksen kirjan 22:7:n mainitsemassa tapauksessa.

15. Miten Laki takasi sekä armon että oikeuden siinä tapauksessa, että joku tappoi toisen vahingossa?

15 Laki tunnusti armollisesti, että kaikki väärinteot eivät ole tahallisia. Esimerkiksi kun mies tappoi toisen vahingossa, hänen ei tarvinnut maksaa sielua sielusta, jos hän ryhtyi oikeanlaisiin toimiin ja pakeni johonkin eri puolilla Israelia sijainneista turvakaupungeista. Kun pätevät tuomarit olivat tutkineet hänen tapauksensa, hänen täytyi pysyä turvakaupungissa ylimmäisen papin kuolemaan asti. Sen jälkeen hän oli vapaa asumaan missä halusi. Näin hän hyötyi jumalallisesta armosta, mutta samalla tämä laki korosti ihmiselämän suurta arvoa. (4. Mooseksen kirja 15:30, 31; 35:12–25.)

16. Miten Laki turvasi eräitä yksityisoikeuksia?

16 Laki turvasi yksityisoikeuksia. Ajatellaanpa, miten se suojeli velallisia. Se kielsi menemästä velallisen kotiin takavarikoimaan omaisuutta lainan pantiksi. Velkojan oli jäätävä talon ulkopuolelle ja annettava velallisen hakea pantti. Koti oli siis loukkaamaton. Mikäli velkoja otti pantiksi velallisen päällysvaatteen, hänen tuli palauttaa se illalla, sillä velallinen tarvitsi sitä luultavasti yöllä lämmikkeeksi. (5. Mooseksen kirja 24:10–14.)

17, 18. Miten israelilaiset erosivat muista kansoista sodankäynnissä ja miksi?

17 Laki sääteli jopa sodankäyntiä. Jumalan kansa ei saanut ryhtyä sotaan vain saadakseen lisää valtaa tai alueita, vaan sen oli määrä toimia Jumalan välikappaleena ”Jehovan sodissa” (4. Mooseksen kirja 21:14). Monesti israelilaisten piti tarjota vastapuolelle ensin mahdollisuutta antautua. Jos kaupunki torjui tarjouksen, Israel sai piirittää sen – mutta Jumalan sääntöjen mukaisesti. Israelin armeijan miehet, toisin kuin monet sotilaat kautta historian, eivät saaneet raiskata naisia eivätkä aiheuttaa silmitöntä verilöylyä. Heidän piti kunnioittaa jopa ympäristöä, sillä vihollisen hedelmäpuiden  kaataminen oli kielletty. * Muilla armeijoilla ei ollut tällaisia rajoituksia. (5. Mooseksen kirja 20:10–15, 19, 20; 21:10–13.)

18 Onko sinusta järkyttävää kuulla, että joissakin maissa sotilaiksi koulutetaan lapsia? Muinaisessa Israelissa armeijaan ei kutsuttu alle 20-vuotiaita miehiä (4. Mooseksen kirja 1:2, 3). Aikuinenkin mies sai vapautuksen, jos hän pelkäsi kohtuuttoman paljon. Vastanainut mies vapautettiin kokonaiseksi vuodeksi, jotta hän ehtisi nähdä perillisen syntyvän ennen näin vaaralliseen palvelukseen lähtöä. Laki selitti, että tällä tavalla nuori aviomies voisi ’ilahduttaa’ uuden vaimonsa. (5. Mooseksen kirja 20:5, 6, 8; 24:5.)

19. Miten Laki suojeli naisia, lapsia, perheitä, leskiä ja orpoja?

19 Laki suojeli myös naisia, lapsia ja perheitä ja turvasi heidän hyvinvointinsa. Se käski vanhempia kiinnittämään lastensa hengellisyyteen jatkuvasti huomiota ja opettamaan näille hengellisiä asioita (5. Mooseksen kirja 6:6, 7). Se kielsi kaikenlaisen sukurutsauksen kuolemanrangaistuksen uhalla (3. Mooseksen kirja, 18. luku). Kielletty oli myös aviorikos, joka kovin usein hajottaa perheitä ja vie niiltä turvallisuuden ja arvokkuuden. Laki kiinnitti huomiota leskiin ja orpoihin ja kielsi mahdollisimman voimakkain sanoin kohtelemasta heitä kaltoin. (2. Mooseksen kirja 20:14; 22:22–24.)

20, 21. a) Miksi Mooseksen laki salli moniavioisuuden israelilaisten keskuudessa? b) Miksi Laki oli avioeroasiassa erilainen kuin normi, jonka Jeesus myöhemmin saattoi uudelleen voimaan?

20 Tässä yhteydessä voi herätä kysymys, miksi Laki salli moniavioisuuden (5. Mooseksen kirja 21:15–17). Siihen liittyviä lakeja täytyy tarkastella oman aikakautensa näkökulmasta. Ne jotka arvioivat Mooseksen lakia nykyajan ja -kulttuurien  lähtökohdista käsin, ymmärtävät sen väistämättä väärin (Sananlaskut 18:13). Jehovan normin mukaan, jonka hän asetti jo Eedenissä, avioliitto oli pysyvä liitto yhden miehen ja yhden vaimon välillä (1. Mooseksen kirja 2:18, 20–24). Siinä vaiheessa kun Jehova antoi Israelille Lain, moniavioisuus oli kuitenkin muiden samanlaisten tapojen ohella ollut yleinen käytäntö jo satojen vuosien ajan. Jehova tiesi hyvin, että hänen ’jäykkäniskainen kansansa’ rikkoisi usein aivan peruskäskyjäkin, kuten epäjumalanpalveluksen kieltäviä käskyjä (2. Mooseksen kirja 32:9). Siksi hän viisaasti päätti olla uudistamatta kaikkia heidän avioliittoon liittyviä tapojaan juuri tuona aikakautena. On kuitenkin hyvä muistaa, että moniavioisuus ei ollut lähtöisin Jehovasta. Mooseksen lain välityksellä hän silti sääteli moniavioisuutta kansansa keskuudessa ja ehkäisi väärinkäytöksiä.

21 Mooseksen laki myös salli miehen erota vaimostaan suhteellisen monista vakavista syistä (5. Mooseksen kirja 24:1–4). Jeesus antoi ymmärtää, että kyseessä oli Jumalan puolelta myönnytys juutalaisille heidän ’kovasydämisyytensä huomioon ottaen’. Tällaiset myönnytykset olivat kuitenkin väliaikaisia. Omia seuraajiaan varten Jeesus saattoi uudelleen voimaan avioliittoa koskevan Jehovan alkuperäisen normin. (Matteus 19:8.)

Laki edisti rakkautta

22. Millä tavoin Mooseksen laki kannusti rakkauteen ja keitä kohtaan?

22 Tuleeko mieleesi mitään nykypäivän oikeusjärjestelmää, joka kannustaisi rakkauteen? Mooseksen laki edisti ennen kaikkea rakkautta. Yksistään 5. Mooseksen kirjassa sana ”rakkaus” esiintyy eri muodoissa yli 20 kertaa. ”Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” oli koko Lain toiseksi suurin käsky (3. Mooseksen kirja 19:18; Matteus 22:37–40). Jumalan kansaan kuuluvien piti osoittaa rakkautta paitsi toinen toistaan kohtaan myös keskuudessaan olevia  muukalaisasukkaita kohtaan ja muistaa, että israelilaisetkin olivat aikoinaan olleet muukalaisasukkaita. Heidän piti osoittaa rakkautta köyhiä ja ahdistettuja kohtaan auttamalla näitä aineellisesti ja pidättymällä käyttämästä heidän ahdinkoaan hyväkseen. Heitä käskettiin kohtelemaan huomaavaisesti jopa kuormajuhtia. (2. Mooseksen kirja 23:6; 3. Mooseksen kirja 19:14, 33, 34; 5. Mooseksen kirja 22:4, 10; 24:17, 18.)

23. Mitä psalmin 119 kirjoittaja halusi tehdä, ja mitä me voisimme päättää tehdä?

23 Mitä muuta kansaa on siunattu tällaisella lakikokoelmalla? Ei ihme, että psalmista kirjoitti: ”Kuinka rakastankaan sinun lakiasi!” Hänen rakkautensa ei kuitenkaan ollut pelkkää tunnetta. Se sai hänet toimimaan, sillä hän pyrki noudattamaan tuota lakia ja elämään sen mukaan. Hän jatkoi: ”Se [lakisi] on kiinnostukseni kohde kaiken päivää.” (Psalmit 119:11, 97.) Hän käytti tosiaan säännöllisesti aikaa Jehovan lakien tutkimiseen. Ei ole epäilystäkään, että se kasvatti hänen rakkauttaan niitä kohtaan. Samaan aikaan kasvoi myös hänen rakkautensa Lainsäätäjään, Jehova Jumalaan. Kun jatkat jumalallisen lain tutkimista, tulkoon Jehova, tuo Suuri Lainsäätäjä ja oikeuden Jumala, yhä läheisemmäksi sinullekin.

^ kpl 8 Laki vaati esimerkiksi hautaamaan ihmisjätökset, panemaan sairaat karanteeniin ja peseytymään sen jälkeen kun oli koskenut kuollutta. Tällaiset lait olivat satoja vuosia edellä aikaansa. (3. Mooseksen kirja 13:4–8; 4. Mooseksen kirja 19:11–13, 17–19; 5. Mooseksen kirja 23:13, 14.)

^ kpl 9 Kanaanilaisissa temppeleissä oli erillisiä huoneita sukupuolisuhteiden harjoittamista varten, kun taas Mooseksen laki sanoi, että epäpuhtaassa tilassa olevat eivät saaneet edes astua temppeliin. Koska sukupuolisuhteet tekivät ihmisen epäpuhtaaksi joksikin aikaa, kukaan ei pystynyt laillisesti liittämään sukupuolisuhteita Jehovan huoneessa harjoitettavaan palvontaan.

^ kpl 10 Lain tärkeimpiä tarkoituksia oli opettaminen. Hakuteoksessa Encyclopaedia Judaica mainitaan, että ”lakia” vastaava heprean sana tō·rahʹ merkitsee ’opetusta, ohjetta’.

^ kpl 17 Laissa esitettiin osuva kysymys: ”Onko kedon puu ihminen, jota sinun pitää piirittää?” (5. Mooseksen kirja 20:19.) Ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalainen oppinut Filon viittasi tähän lakiin ja selitti, että Jumalan mielestä on ”epäoikeudenmukaista, jos ihmisiä vastaan suunnattu suuttumus purkautuu kohteisiin, jotka ovat syyttömiä kaikkeen pahuuteen”.

Aiheesta lisää

VARTIOTORNI

Hyvä uskonto edistää veljellistä rakkautta

Mikä uskontokunta opettaa jäseniään voittamaan ihmisiä jakavat poliittiset, rodulliset ja taloudelliset raja-aidat?