Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Lähesty Jehovaa

 1. LUKU

”Katso! Tämä on meidän Jumalamme”

”Katso! Tämä on meidän Jumalamme”

1, 2. a) Mitä asioita haluaisit kysyä Jumalalta? b) Mitä Mooses kysyi Jumalalta?

PYSTYTKÖ kuvittelemaan, että keskustelisit Jumalan kanssa? Jo pelkkä ajatuskin herättää kunnioittavaa pelkoa – maailmankaikkeuden Suvereeni puhumassa sinulle! Epäröit aluksi, mutta sitten saat vastatuksi. Hän kuuntelee, hän vastaa, ja hän jopa saa sinut tuntemaan, että voit vapaasti kysyä mitä tahansa. Mitä kysyisit häneltä?

2 Kauan aikaa sitten eräs mies oli juuri tällaisessa tilanteessa. Hänen nimensä oli Mooses. Se mitä hän päätti kysyä Jumalalta, saattaa kuitenkin tuntua yllättävältä. Hänen kysymyksensä ei koskenut häntä itseään tai hänen tulevaisuuttaan eikä edes ihmiskunnan ahdinkoa. Hän kysyi Jumalan nimeä. Se voi tuntua erikoiselta, sillä Mooses tiesi kyllä Jumalan persoonanimen. Hänen kysymyksellään on täytynyt olla jokin syvällisempi merkitys. Tosiasiassa Mooses ei olisi voinut kysyä mitään tärkeämpää. Vastaus vaikuttaa meihin jokaiseen. Se voi auttaa sinua ottamaan hyvin tärkeän askeleen lähemmäksi Jumalaa. Kuinka niin? Tarkastellaanpa tuota merkittävää keskustelua.

3, 4. Mitkä tapahtumat johtivat siihen, että Mooses keskusteli Jumalan kanssa, ja mikä oli keskustelun ydinasia?

3 Mooses oli 80-vuotias. Hän oli elänyt 40 vuotta maanpaossa erossa omasta kansastaan, israelilaisista, jotka olivat orjina Egyptissä. Eräänä päivänä ollessaan paimentamassa appensa katraita hän näki oudon ilmiön. Orjantappurapensas oli tulessa, mutta tuli ei kuluttanut sitä. Se vain paloi jatkuvasti loistaen vuorenrinteellä kuin merkkituli. Mooses meni lähemmäksi katsomaan. Miten hänen onkaan täytynyt hämmästyä, kun tulen keskeltä kuului ääni,  joka puhui hänelle! Sitten Jumala ja Mooses keskustelivat enkeliedustajan välityksellä pitkään. Kuten ehkä tiedät, tuolloin Jumala käski epäröivän Mooseksen jättää rauhallinen elämä taakseen ja palata Egyptiin vapauttamaan israelilaiset orjuudesta. (2. Mooseksen kirja 3:1–12.)

4 Mooses olisi nyt voinut kysyä Jumalalta mitä tahansa, mutta huomaa, mitä hän päätti kysyä: ”Oletetaan, että olen nyt tullut Israelin poikien luo ja että sanon heille: ’Esi-isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne’ ja he sanovat minulle: ’Mikä on hänen nimensä?’ Mitä minä sanon heille?” (2. Mooseksen kirja 3:13.)

5, 6. a) Minkä yksinkertaisen, erittäin tärkeän totuuden Mooseksen kysymys osoittaa? b) Mitä tuomittavaa Jumalan persoonanimelle on tehty? c) Miksi se, että Jumala on ilmaissut nimensä ihmiskunnalle, on merkittävää?

5 Kysymys osoittaa ensinnäkin, että Jumalalla on nimi. Tämä yksinkertainen totuus ei ole mikään vähäpätöinen asia. Monet suhtautuvat siihen kuitenkin kevyesti. Jumalan persoonanimi on jätetty pois lukemattomista raamatunkäännöksistä ja korvattu sellaisilla arvonimillä kuin ”Herra” ja ”Jumala”. Tämä on surullisimpia ja tuomittavimpia asioita, mitä uskonnon nimissä on tehty. Mitä teemmekään ensimmäiseksi, kun tapaamme uuden ihmisen? Emmekö kysy hänen nimeään? Näin on myös silloin, kun haluamme oppia tuntemaan Jumalan. Hän ei ole mikään nimetön, etäinen kokonaisuus, jota ei voi tuntea eikä ymmärtää. Hän on persoona, vaikka onkin näkymätön, ja hänellä on nimi: Jehova.

6 Lisäksi kun Jumala ilmaisee persoonanimensä, odotettavissa on jotain suurta ja jännittävää. Hän tarjoaa meille mahdollisuutta oppia tuntemaan hänet. Hän haluaa meidän tekevän parhaan valinnan, minkä voimme eläessämme tehdä: luovan läheisen suhteen häneen. Jehova ei kuitenkaan ole pelkästään kertonut nimeään, vaan hän on myös paljastanut, millaista persoonaa tuo nimi edustaa.

 Jumalan nimen merkitys

7. a) Mitä Jumalan persoonanimen ymmärretään merkitsevän? b) Mitä Mooses halusi todellisuudessa tietää kysyessään Jumalalta hänen nimeään?

7 Jehova on itse valinnut nimensä, ja se on täynnä merkitystä. Nimen ”Jehova” ymmärretään merkitsevän ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’. Maailmankaikkeudessa ei ole toista hänen kaltaistaan, sillä hän on saattanut kaiken olemassaoloon ja saattaa kaikki tarkoituksensa toteutumaan. Se on syvää kunnioitusta herättävä ajatus. Mutta sisältyykö Jumalan nimen merkitykseen jokin muukin piirre? Mooses selvästikin halusi tietää enemmän. Hän tiesi jo, että Jehova on Luoja, ja hän tiesi Jumalan nimen. Tuo nimihän ei ollut ennestään tuntematon, vaan sitä oli käytetty satoja vuosia. Kysyessään Jumalan nimeä Mooses kysyi todellisuudessa persoonasta, jota nimi edusti. Hän sanoi oikeastaan: ”Mitä sellaista voin kertoa sinusta kansallesi Israelille, mikä vahvistaa heidän uskoaan sinuun ja vakuuttaa heidät siitä, että sinä todella vapautat heidät?”

8, 9. a) Miten Jehova vastasi Mooseksen kysymykseen, ja millä tavalla Hänen vastauksensa on usein käännetty väärin? b) Mitä merkitsee lause ”Minä osoittaudun miksi osoittaudun”?

8 Vastauksessaan Jehova paljasti persoonallisuudestaan erään sykähdyttävän piirteen, joka liittyy hänen nimensä merkitykseen. Hän sanoi Moosekselle: ”Minä osoittaudun miksi osoittaudun.” (2. Mooseksen kirja 3:14.) Monissa raamatunkäännöksissä tämä jae kuuluu: ”Minä olen se, joka minä olen.” Mutta tarkat käännökset osoittavat, että Jumala ei tässä pelkästään vahvistanut olemassaoloaan. Hän myös opetti Moosekselle – ja samalla meille kaikille – että Hän ’osoittautuisi’ eli päättäisi tulla aina siksi, mitä tarvittaisiin, täyttääkseen lupauksensa. J. B. Rotherham on kääntänyt jakeen osuvasti: ”Minä Olen Tuleva miksi tahansa haluan.” Eräs Raamatun heprean asiantuntija selittää lausetta seuraavasti: ”Olipa tilanne tai tarve mikä tahansa – – Jumalasta ’tulee’ ratkaisu tuohon tarpeeseen.”

 9 Mitä tämä merkitsi israelilaisille? Kohtasivatpa he millaisen esteen tahansa ja joutuivatpa he kuinka ahtaalle tahansa, Jehovasta tulisi aina se, mitä tarvittaisiin, jotta hän voisi vapauttaa heidät orjuudesta ja viedä Luvattuun maahan. Tuo nimi herätti heissä varmasti luottamusta Jumalaan, ja sillä voi olla samanlainen vaikutus meihin nykyään. (Psalmit 9:10.) Kuinka niin?

10, 11. Miten Jehovan nimi kannustaa meitä pitämään häntä mukautumiskykyisimpänä ja parhaana Isänä, mitä kuvitella saattaa? Valaise.

10 Valaistaanpa asiaa. Vanhemmat tietävät, miten monitaitoisia ja mukautumiskykyisiä heidän täytyy olla huolehtiessaan lapsistaan. Yhden ainoan päivän aikana he voivat joutua toimimaan sairaanhoitajana, kokkina, opettajana, kurinpitäjänä, tuomarina ja vaikka minä muuna. Monista tuntuu, että lukuisat rooliodotukset koettelevat heidän voimiaan. He näkevät, että heidän pienet lapsensa uskovat heihin varauksetta. Nämä eivät milloinkaan epäile, etteikö isä tai äiti voi lievittää kipua, selvittää riidan kuin riidan, korjata rikkoontuneen lelun tai vastata mihin tahansa kysymykseen, joka heidän aina yhtä tiedonhaluiseen päähänsä saattaa pälkähtää. Jotkut vanhemmat tuntevat nöyryyttä ja toisinaan turhautuneisuutta omien rajoitustensa tähden. He tuntevat itsensä tuskallisen riittämättömiksi monissa rooleissaan.

11 Jehovakin on rakastava Isä. Hän voi kuitenkin omien täydellisten normiensa puitteissa tulla miksi tahansa voidakseen huolehtia maanpäällisistä lapsistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen nimensä Jehova kannustaa meitä siis pitämään häntä parhaana Isänä, mitä kuvitella saattaa (Jaakobin kirje 1:17). Mooses ja kaikki muut uskolliset israelilaiset oppivat pian, että Jehova on nimensä mukainen. He katsoivat kunnioittavan pelon vallassa, kun hän saattoi itsensä tulemaan voittamattomaksi Sotapäälliköksi, kaikkien luonnonvoimien Herraksi, verrattomaksi Lainantajaksi, Tuomariksi, Arkkitehdiksi, ruoan ja veden Antajaksi, vaatteiden ja jalkineiden Kunnossapitäjäksi ja paljoksi muuksi.

12. Miten faraon asenne Jehovaa kohtaan erosi Mooseksen asenteesta?

 12 Jumala on siis tehnyt persoonanimensä tunnetuksi, paljastanut sykähdyttäviä asioita siitä persoonasta, jota tuo nimi edustaa, ja osoittanut, että se, mitä hän kertoo itsestään, pitää paikkansa. Hän selvästikin haluaa, että opimme tuntemaan hänet. Miten suhtaudumme tähän? Mooses halusi tuntea Jumalan. Tämä harras halu muovasi hänen elämäänsä ja sai hänet luomaan hyvin läheisen suhteen taivaalliseen Isäänsä (4. Mooseksen kirja 12:6–8; Heprealaisille 11:27). Valitettavasti harva Mooseksen aikalainen tunsi samoin. Kun hän mainitsi Jehovan nimeltä faraolle, tuo kopea egyptiläinen yksinvaltias tiuskaisi: ”Kuka on Jehova?” (2. Mooseksen kirja 5:2.) Farao ei halunnut tietää Jehovasta enempää, vaan sivuutti Israelin Jumalan ivallisesti merkityksettömänä sivuseikkana. Samanlainen asenne on hyvin yleinen nykyään, ja se estää ihmisiä ymmärtämästä yhtä kaikkein tärkeimmistä totuuksista: Jehova on Suvereeni Herra.

Suvereeni Herra Jehova

13, 14. a) Miksi Jehovasta käytetään Raamatussa monia arvonimiä? Mainitse niistä muutama (ks. tekstiruutua ” Jehovan arvonimiä”). b) Miksi ainoastaan Jehovaa voidaan sanoa ”Suvereeniksi Herraksi”?

13 Jehova on niin mukautumiskykyinen, että hänestä käytetään Raamatussa aiheellisesti monenlaisia arvonimiä. Ne eivät kilpaile hänen persoonanimensä kanssa, vaan kertovat lisää siitä, mitä hänen nimensä edustaa. Häntä sanotaan esimerkiksi ”Suvereeniksi Herraksi Jehovaksi” (2. Samuelin kirja 7:22). Tämä ylevä arvonimi, joka esiintyy Raamatussa satoja kertoja, kuvaa Jehovan asemaa. Yksin hänellä on oikeus olla koko kaikkeuden Hallitsija. Katsotaanpa miksi.

14 Jehova on ainoa Luoja. Ilmestyksen 4:11:ssä sanotaan: ”Sinä, Jehova, niin, meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman, koska sinä olet luonut kaikki ja sinun tahdostasi ne olivat olemassa ja ne luotiin.” Nämä kunnioitusta herättävät sanat eivät voi soveltua  keneenkään muuhun. Koko maailmankaikkeus saa kiittää olemassaolostaan Jehovaa! Hän on kiistatta sen kunnian, voiman ja kirkkauden arvoinen, joka kuuluu Suvereenille Herralle ja kaiken Luojalle.

15. Miksi Jehovaa kutsutaan ”ikuisuuden Kuninkaaksi”?

15 Yksinomaan Jehovasta käytetty arvonimi on myös ”ikuisuuden Kuningas” (1. Timoteukselle 1:17; Ilmestys 15:3). Mitä tämä tarkoittaa? Jehova on ikuinen molempiin suuntiin, menneisyyteen ja tulevaisuuteen, mitä rajallisen mielemme on vaikea käsittää. Psalmissa 90:2 sanotaan: ”Ajan hämärästä ajan hämärään asti sinä olet Jumala.” Jehovalla ei siis ole ollut alkua; hän on aina ollut olemassa. Häntä kutsutaan syystäkin ”Ikiaikaiseksi”, sillä hän oli olemassa ikuisia aikoja ennen kuin kukaan tai mikään muu maailmankaikkeudessa tuli olemassaoloon! (Daniel 7:9, 13, 22.) Kuka voi pätevin perustein kiistää hänen oikeutensa olla Suvereeni Herra?

16, 17. a) Miksi emme voi nähdä Jehovaa, ja miksi siinä ei pitäisi olla mitään yllättävää? b) Missä mielessä Jehova on paljon todellisempi kuin mikään, mitä voimme katsella tai koskettaa?

16 Jotkut silti kiistävät tuon oikeuden, kuten farao teki. Se johtuu osaksi siitä, että epätäydelliset ihmiset panevat liikaa painoa sille, mitä he voivat nähdä omin silmin. Suvereenia Herraa ei voi nähdä, koska hän on henkiolentona näkymätön ihmissilmille (Johannes 4:24). Sitä paitsi lihaa ja verta olevalle ihmiselle olisi kohtalokasta olla Jehova Jumalan läheisyydessä. Jehova itse sanoi Moosekselle: ”Et voi nähdä kasvojani, sillä ei kukaan ihminen voi nähdä minua ja elää.” (2. Mooseksen kirja 33:20; Johannes 1:18.)

17 Tässä ei pitäisi olla mitään yllättävää. Mooses sai nähdä vain osan Jehovan kirkkaudesta, ilmeisesti enkeliedustajan välityksellä, mutta silti hänen kasvonsa ’sädehtivät’ jonkin aikaa sen jälkeen. Israelilaiset pelkäsivät edes katsoa Moosesta suoraan kasvoihin. (2. Mooseksen kirja 33:21–23; 34:5–7, 29, 30.) Pieni ihminen ei siksi varmastikaan voisi katsoa itse  Suvereenia Herraa kaikessa kirkkaudessaan! Merkitseekö tämä sitä, että hän on vähemmän todellinen kuin se, mitä voimme katsella ja koskettaa? Ei, sillä tiedämme hyvin, että monet sellaiset asiat ja ilmiöt, joita emme voi nähdä, ovat todellisia, esimerkiksi tuuli, radioaallot ja ajatukset. Lisäksi Jehova tulee aina olemaan olemassa; häneen ei vaikuta ajan kuluminen, eivät edes lukemattomat miljardit vuodet! Tässä mielessä hän on paljon todellisempi kuin mikään, mitä voimme koskettaa tai katsella, sillä fyysinen maailma vanhenee ja rappeutuu (Matteus 6:19). Onko hän kuitenkaan pelkästään jokin abstrakti, persoonaton voima tai epämääräinen Alkusyy? Katsotaanpa.

Persoonallinen Jumala

18. Minkä näyn Hesekiel sai, ja mitä Jehovan lähellä olevien ”elävien olentojen” neljät kasvot kuvaavat?

18 Vaikkemme pystykään näkemään Jumalaa, Raamatussa on kiehtovia kohtia, joiden välityksellä pääsemme kurkistamaan itse taivaaseen. Tällainen kohta on esimerkiksi Hesekielin kirjan ensimmäinen luku. Hesekiel sai näyn Jehovan taivaallisesta järjestöstä, jota edustivat suuret taivaalliset vaunut. Etenkin kuvaus Jehovan ympärillä olevista mahtavista henkiluomuksista on vaikuttava. (Hesekiel 1:4–10.) Nämä ”elävät olennot” ovat läheisessä kanssakäymisessä Jehovan kanssa, ja niiden ulkonäkö kertoo jotakin tärkeää siitä Jumalasta, jota ne palvelevat. Kullakin on neljät kasvot: sonnin, leijonan, kotkan ja ihmisen. Ne kuvaavat ilmeisesti Jehovan persoonallisuuden neljää huomattavaa piirrettä. (Ilmestys 4:6–8, 10.)

19. Mitä ominaisuutta edustavat a) sonnin kasvot, b) leijonan kasvot, c) kotkan kasvot, d) ihmisen kasvot?

19 Sonni edustaa Raamatussa usein voimaa ja syystäkin, onhan se suunnattoman vahva eläin. Leijona puolestaan kuvaa usein oikeudenmukaisuutta, koska tosi oikeudenmukaisuus kysyy rohkeutta, ominaisuutta josta leijonat tunnetaan. Kotkien tiedetään näkevän niin tarkasti, että ne erottavat  pienetkin kohteet kilometrien päästä. Kotkan kasvot kuvaisivat siis hyvin Jumalan kaukonäköistä viisautta. Entä ihmisen kasvot? Jumalan kuvaksi tehty ihminen on ainutlaatuinen siinä, että hän kykenee heijastamaan Jumalan vallitsevaa ominaisuutta, rakkautta (1. Mooseksen kirja 1:26). Raamatussa puhutaan näistä Jehovan persoonallisuuden piirteistä – voimasta, oikeudenmukaisuudesta, viisaudesta ja rakkaudesta – niin usein, että niitä voidaan pitää Jumalan pääominaisuuksina.

20. Onko meillä aihetta pelätä, että Jehovan persoonallisuus olisi muuttunut, ja miksi vastaat siten?

20 Onko meillä syytä pelätä, että Jumala olisi muuttunut tuhansien vuosien aikana sen jälkeen, kun häntä kuvailtiin Raamatussa? Ei, sillä Jumalan persoonallisuus ei muutu. Hän sanoo: ”Minä olen Jehova; minä en ole muuttunut.” (Malakia 3:6.) Hän ei muutu mielivaltaisesti, vaan osoittaa olevansa ihanteellinen Isä siinä, miten hän reagoi eri tilanteisiin. Hän ilmaisee aina kulloinkin sopivimpia persoonallisuutensa piirteitä. Neljästä pääominaisuudesta hallitseva on rakkaus. Se huokuu kaikesta, mitä Jumala tekee. Hän ilmaisee voimaansa, oikeudenmukaisuuttaan ja viisauttaan rakkaudellisesti. Raamattu sanookin Jumalasta ja tästä ominaisuudesta  ainutlaatuisesti: ”Jumala on rakkaus.” (1. Johanneksen kirje 4:8.) Huomaa, että ei sanota ”Jumalalla on rakkautta” tai ”Jumala on rakkaudellinen”, vaan ”Jumala on rakkaus”. Rakkaus, hänen ydinolemuksensa, on hänellä vaikuttimena kaikessa, mitä hän tekee.

”Katso! Tämä on meidän Jumalamme”

21. Miltä meistä tuntuu, kun opimme tuntemaan Jehovan ominaisuuksia paremmin?

21 Oletko joskus nähnyt, miten pikkulapsi on osoittanut isäänsä tovereilleen ja sanonut vilpittömän iloisena ja ylpeänä: ”Tuolla on minun isäni”? Jumalan palvojilla on kaikki syyt tuntea samalla tavalla Jehovaa kohtaan. Raamattu ennustaa ajan, jolloin uskolliset ihmiset huudahtavat: ”Katso! Tämä on meidän Jumalamme.” (Jesaja 25:8, 9.) Mitä paremmin opit tuntemaan Jehovan ominaisuuksia, sitä voimakkaammin sinusta tuntuu, että sinulla on paras Isä, mitä kuvitella saattaa.

22, 23. Millaiseksi Raamattu kuvaa taivaallisen Isämme, ja mistä tiedämme, että hän haluaa olla meille läheinen?

22 Tämä Isä ei ole viileä eikä etäinen – opettavatpa jotkut ankarat uskovaiset ja filosofit mitä muuta tahansa. Emme varmaankaan tuntisi läheisyyttä kylmään Jumalaan, eikä Raamattu kuvaa taivaallista Isäämme sellaiseksi. Se sanoo häntä sitä vastoin ”onnelliseksi Jumalaksi” (1. Timoteukselle 1:11). Hänellä on sekä voimakkaita että herkkiä tunteita. Hän on ”pahoillaan sydämessään”, kun hänen älylliset luomuksensa toimivat vastoin niitä ohjeita, jotka hän on antanut heidän parhaakseen (1. Mooseksen kirja 6:6; Psalmit 78:41). Kun taas toimimme viisaasti hänen Sanansa mukaan, ’ilahdutamme hänen sydämensä’ (Sananlaskut 27:11).

23 Isämme haluaa olla meille läheinen. Hänen Sanansa rohkaisee meitä ’hapuilemaan häntä ja todellakin löytämään hänet, vaikkakaan hän ei ole kaukana meistä kenestäkään’ (Apostolien teot 17:27). Mutta miten pienet ihmiset voivat päästä lähelle kaikkeuden Suvereenia Herraa?