Siirry sisältöön

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisällysluetteloon

Jehovan todistajat

suomi

Jumalan valtakunta hallitsee!

 LUKU 2

Valtakunta syntyy taivaassa

Valtakunta syntyy taivaassa

LUVUN YDIN

Miten Jumalan kansaa valmistettiin Valtakunnan syntymään

1, 2. Mikä on ollut maailmanhistorian merkittävin tapahtuma, ja miksi ei ole yllättävää, että yksikään ihminen ei nähnyt sitä?

OLETKO koskaan miettinyt, millaista olisi ollut elää jonkin historian suuren käännekohdan aikana? Monet ovat. Mutta jos tosiaan olisit elänyt sellaisena merkittävänä aikana, olisitko ollut todistamassa niitä keskeisiä tapahtumia, jotka johtivat muutokseen? Ehkä et. Suuri yleisö pääsee harvoin näkemään tapahtumia, jotka merkitsevät loppua vanhoille hallitusjärjestelmille ja täyttävät historiateosten sivut. Historiaa tehdään monesti suljettujen ovien takana – valtaistuinsaleissa, yksityisissä kabineteissa, virastoissa. Silti nuo muutokset vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään.

2 Entä sitten maailmanhistorian merkittävin tapahtuma? Se on jo koskettanut miljoonien elämää. Silti yksikään ihminen ei nähnyt sitä. Kyse on Jumalan valtakunnan syntymästä taivaassa. Tämä messiaaninen hallitus luvattiin jo kauan sitten, ja se tekee pian lopun koko nykyisestä järjestelmästä. (Lue Danielin 2:34, 35, 44, 45.) Koska ihmiset eivät olleet todistamassa tuota merkittävää syntymää, pitäisikö meidän ajatella, että Jehova salasi sen ihmiskunnalta? Vai onko pikemminkin niin, että hän valmisti uskollisia palvelijoitaan siihen jo etukäteen? Katsotaanpa.

”Sanansaattajani – – on raivattava tie eteeni”

3–5. a) Kuka oli Malakian 3:1:ssä mainittu ”liiton sanansaattaja”? b) Mitä tapahtuisi ennen kuin ”liiton sanansaattaja” tulisi temppeliin?

3 Jo muinaisista ajoista asti Jehovan tarkoituksena oli valmistaa kansaansa messiaanisen valtakunnan syntymään. Esimerkiksi Malakian 3:1:ssä ennustettiin: ”Katso! Minä lähetän sanansaattajani, ja hänen on raivattava tie eteeni. Ja äkkiä on tuleva temppeliinsä tosi Herra, jota te etsitte, ja liiton sanansaattaja, josta te iloitsette.”

4 Milloin Jehova, ”tosi Herra”, tuli nykyajan täyttymyksessä tarkastamaan niitä, jotka palvelivat hänen hengellisen temppelinsä maallisella esipihalla? Profetiassa selitetään, että hän tulisi ”liiton sanansaattajan” kanssa. Kuka tämä sanansaattaja oli? Itse messiaaninen kuningas, Jeesus  Kristus! (Luuk. 1:68–73.) Juuri tehtäväänsä asetettuna hallitsijana hän tarkastaisi ja puhdistaisi maanpäällisen Jumalan kansan (1. Piet. 4:17).

5 Kuka sitten oli Malakian 3:1:ssä ensimmäiseksi mainittu ”sanansaattaja”? Tuo profeetallinen hahmo olisi näyttämöllä jo hyvissä ajoin ennen messiaanisen kuninkaan läsnäoloa. Raivasiko kukaan tietä Kuninkaan eteen vuotta 1914 edeltävinä vuosikymmeninä?

6. Ketkä toimivat ”sanansaattajana”, joka valmisti uskollisia kristittyjä edessä oleviin tapahtumiin?

6 Kun seuraamme tässä julkaisussa Jehovan nykyisen kansan jännittäviä vaiheita, saamme vastaukset näihin ja muihin kysymyksiin. Heidän historiansa osoittaa, että 1800-luvun loppupuolella pieni uskollisten joukko alkoi nousta esiin ainoana tosi kristittyjen ryhmänä lukemattomien tekokristittyjen keskeltä. Heidät tultiin tuntemaan raamatuntutkijoina. Ne veljet, jotka ottivat johdon heidän keskuudessaan – Charles Taze Russell ja hänen läheiset toverinsa – toimivat juuri tuona ennustettuna ”sanansaattajana”. Tämä ”sanansaattaja” antoi hengellistä ohjausta Jumalan kansalle ja valmisti sitä edessä oleviin tapahtumiin. Tarkastelemme nyt neljää aluetta, joilla ”sanansaattaja” teki näin.

Palvominen totuudessa

7, 8. a) Ketkä paljastivat kuolematonta sielua koskevan opin valheeksi 1800-luvulla? b) Mitkä muut opit Russell tovereineen paljasti valheellisiksi?

7 Raamatuntutkijat tutkivat Raamattua rukouksen hengessä, ja päästyään yhteisymmärrykseen opillisista totuuksista he kokosivat ja julkaisivat niitä. Kristikuntaa oli satojen vuosien ajan verhonnut hengellinen pimeys, sillä monet sen opeista juonsivat juurensa pakanuudesta. Malliesimerkki tästä on oppi sielun kuolemattomuudesta. 1800-luvulla muutamat Raamattua tutkivat vilpittömät miehet perehtyivät tuohon opetukseen tarkoin ja havaitsivat, ettei sille löytynyt tukea Jumalan sanasta. Henry Grew, George Stetson ja George Storrs paljastivat sen pelottomasti kirjoituksissaan ja esitelmissään Saatanan edistämäksi valheeksi. * Heidän työnsä vaikutti syvällisesti Russelliin ja hänen läheisiin tovereihinsa.

8 Tämä pieni raamatuntutkijoiden ryhmä huomasi, että eräät muutkin opit, jotka liittyivät sielun kuolemattomuuteen, olivat hämmentäviä ja valheellisia. Ihmisille opetettiin esimerkiksi, että kaikki hyvät menevät taivaaseen ja että Jumala kiduttaa pahojen kuolemattomia sieluja ikuisesti helvetissä. Russell tovereineen paljasti rohkeasti nuo valheet lukuisissa artikkeleissa, kirjoissa, kirjasissa ja traktaateissa sekä sanomalehdissä julkaistuissa saarnoissa.

9. Miten Vartiotorni osoitti kolminaisuusopin vääräksi?

9 Raamatuntutkijat osoittivat vääräksi myös kolminaisuusopin, jolla oli vankka asema. Vuonna 1887 Vartiotornissa *  (engl.) todettiin: ”Raamatusta käy selvästi ilmi Jehovan ja Herramme Jeesuksen erillisyys yksilöinä ja heidän suhteensa täsmällinen luonne.” Lehdessä hämmästeltiin sitä, että ”ajatus kolmiyhteisestä Jumalasta – kolme Jumalaa yhdessä Jumalassa ja samalla yksi Jumala kolmessa – on saanut niin huomattavan aseman ja laajan hyväksynnän”. Sitten siinä lisättiin: ”Tämä kuitenkin vain osoittaa, miten syvää unta kirkko nukkui, kun vihollinen kietoi sen erheen kahleisiin.”

10. Miten Vartiotornissa osoitettiin, että vuosi 1914 olisi tärkeä?

10 Kuten Vartiotornin silloinen koko nimi Zion’s Watch Tower and Herald of Christ’s Presence (Siionin Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut) osoitti, tuo lehti oli hyvin kiinnostunut Kristuksen läsnäoloa koskevista ennustuksista. Lehteen kirjoittaneet uskolliset voidellut huomasivat, että ”seitsemää aikaa” käsittelevä Danielin profetia liittyi siihen, milloin messiaanista valtakuntaa koskevat Jumalan tarkoitukset täyttyisivät. Jo 1870-luvulla he sanoivat, että seitsemän aikaa päättyisivät vuonna 1914. (Dan. 4:25; Luuk. 21:24.) Vaikka veljemme eivät silloin vielä täysin ymmärtäneet,  mitä tuo tärkeä vuosi merkitsi, he julistivat laajalti sitä, mitä tiesivät, ja heidän työllään oli kauaskantoiset vaikutukset.

11, 12. a) Keille veli Russell antoi kunnian siitä, mitä hän opetti? b) Kuinka tärkeää työtä Russell tovereineen teki vuotta 1914 edeltävinä vuosikymmeninä?

11 Ei Russell eivätkä hänen uskolliset toverinsakaan ottaneet itselleen kunniaa siitä, että nuo tärkeät hengelliset totuudet löydettiin ja ymmärrettiin. Russell antoi paljon tunnustusta edeltäjilleen. Ennen kaikkea hän antoi kunnian Jehova Jumalalle, joka vastaa siitä, että Hänen kansalleen opetetaan tarvittavat asiat silloin kun sen on tarpeen tietää ne. Jehova eittämättä siunasi Russellin ja hänen tovereidensa pyrkimyksiä seuloa totuus esiin valheiden joukosta. Vuosien mittaan he erottuivat kristikunnasta yhä selvemmin.

Veli Russell ja hänen läheiset toverinsa puolustivat rohkeasti Raamatun totuuksia.

12 Puolustaessaan opillisia totuuksia rohkeasti vuotta 1914 edeltävinä vuosikymmeninä nuo uskolliset miehet tekivät todella hämmästyttävän työn. Vartiotornissa 1.11.1917 (engl.) sanottiin: ”Miljoonat ihmiset ovat nyt vapautuneet ahdistavasta pelosta, jota opetus helvetistä ja muut väärät opit heissä herättivät – –. Totuuden tulvavedet, jotka alkoivat kohota yli 40 vuotta sitten, nousevat edelleen, kunnes ne peittävät koko maan. Vastustajien on turha yrittää estää totuutta leviämästä kautta maapallon. Se on sama kuin yrittäisi lakaista valtameren aaltoja rannalta pelkällä luudalla.”

13, 14. a) Miksi voidaan sanoa, että ”sanansaattaja” valmisti tien messiaaniselle kuninkaalle? b) Mitä voimme oppia toistasataa vuotta sitten eläneistä veljistämme?

13 Mitä ajattelet, olisivatko Jumalan palvelijat olleet valmiita Kristuksen läsnäolon alkamiseen, jos he eivät olisi osanneet erottaa Jeesusta hänen Isästään, Jehovasta? Eivät varmasti. He eivät olisi olleet valmiita myöskään, jos he olisivat uskoneet kuolemattomuuden kuuluvan automaattisesti kaikille – vaikka se on kallisarvoinen lahja, joka annetaan suhteellisen harvoille Kristuksen seuraajille – tai jos he olisivat ajatelleet Jumalan kiduttavan ihmisiä helvetissä ikuisesti. On selvää, että ”sanansaattaja” valmisti tietä messiaaniselle kuninkaalle!

14 Mitä voimme nykyään oppia toistasataa vuotta sitten eläneistä veljistämme? Meidänkin täytyy lukea ja tutkia innokkaasti Jumalan sanaa (Joh. 17:3). Sitä mukaa kuin tämä materialistinen maailma riutuu hengellisesti, meidän hengellisen ruokahalumme tulisi jatkuvasti kasvaa. (Lue 1. Timoteuksen kirjeen 4:15.)

”Lähtekää siitä ulos, minun kansani”

15. Mitä raamatuntutkijat ymmärsivät vähitellen? (Ks. myös alaviite.)

15 Raamatuntutkijat opettivat, että oli välttämätöntä irtautua maailmallisista kirkoista. Vuonna 1879 Vartiotornissa (engl.) puhuttiin ”Babylon-kirkosta”. Tarkoitettiinko sillä paavinvirkaa tai ehkä roomalaiskatolista kirkkoa? Protestanttiset kirkot olivat satojen vuosien ajan selittäneet, että Raamatun Babylon kuvasi profeetallisesti juuri katolista  kirkkoa. Raamatuntutkijat ymmärsivät kuitenkin vähitellen, että nykypäivän Babyloniin kuuluivat kaikki kristikunnan kirkot, koska ne kaikki opettivat sellaisia valheellisia oppeja kuin edellä käsiteltiin. * Ajan mittaan julkaisuissamme osoitettiin yhä suoremmin, mitä Babylonin kirkkoihin kuuluvien vilpittömien ihmisten oli tehtävä.

16, 17. a) Miten Raamatun tutkielmia -sarjassa ja Vartiotornissa kehotettiin ihmisiä irtautumaan väärästä uskonnosta? b) Mikä heikensi noiden varhaisten varoitusten tehoa? (Ks. alaviite.)

16 Esimerkiksi Raamatun tutkielmia -kirjasarjan kolmannessa osassa, joka julkaistiin englanniksi vuonna 1891 (suom. 1912), käsiteltiin Jumalan näkemystä nykypäivän Babylonista ja todettiin: ”Koko järjestelmä – järjestelmien järjestelmä – on hylätty.” Sitten kirjassa kehotettiin kaikkia niitä, jotka eivät hyväksyneet sen vääriä oppeja ja tapoja, erottautumaan siitä.

17 Tammikuun 1900 Vartiotornissa (engl.) annettiin neuvoja niille, jotka sanoivat olevansa täysin totuuden puolella ja käyvänsä vain harvoin muiden uskontokuntien kokouksissa mutta jotka silti antoivat nimensä olla kirkkojen jäsenluetteloissa. Kirjoituksessa kysyttiin: ”Onko oikein olla puoliksi Babylonin ulkopuolella ja puoliksi sisäpuolella? Tällaista tottelevaisuuttako – – vaaditaan? Miellyttääkö se Jumalaa, ja hyväksyykö hän sen? Ei varmasti. Liittyessään uskontokuntaan hän [kirkon jäsen] tekee sen kanssa julkisesti sopimuksen, ja hänen tulisi uskollisesti noudattaa kaikkia tuon sopimuksen ehtoja, kunnes hän julkisesti luopuu jäsenyydestään tai peruu sen.” Vuosien varrella tämä viesti esitettiin yhä painokkaammin. * Jehovan palvelijoiden on katkaistava kaikki siteet väärään uskontoon.

18. Miksi oli välttämätöntä lähteä ulos Suuresta Babylonista?

18 Jos tällaisia kehotuksia lähteä Suuresta Babylonista ei olisi kaiutettu säännöllisesti, olisiko uudella kuninkaalla Kristuksella ollut maan päällä ryhmä hänen läsnäoloonsa valmistautuneita voideltuja palvelijoita? Ei varmasti, sillä ainoastaan Babylonin otteesta vapautuneet kristityt voivat palvoa Jehovaa ”hengessä ja totuudessa” (Joh. 4:24). Pysymmekö nykyään yhtä päättäväisesti erossa väärästä uskonnosta? Meidän tulisi jatkuvasti totella seuraavaa käskyä: ”Lähtekää siitä ulos, minun kansani”! (Lue Ilmestyksen 18:4.)

Kokoontuminen palvomaan

19, 20. Miten Vartiotornissa kannustettiin Jumalan palvelijoita kokoontumaan yhteen palvomaan?

19 Raamatuntutkijat opettivat, että uskovien tuli mahdollisuuksien mukaan kokoontua yhteen palvomaan. Ei riitä, että tosi kristityt jättävät väärän uskonnon; heidän on välttämätöntä myös osallistua puhtaaseen palvontaan. Ensimmäisistä numeroista lähtien Vartiotorni kannusti lukijoitaan kokoontumaan yhteen palvomaan. Esimerkiksi  heinäkuun 1880 lehdessä (engl.) veli Russell kertoi tekemästään puhujamatkasta ja kuvaili, miten rohkaisevia kaikki kokoukset olivat olleet. Sitten hän pyysi lukijoita lähettämään kortteja, joissa he kertoisivat edistymisestään, ja sanoi, että osa niistä julkaistaisiin Vartiotornissa. Miksi? ”Antakaa meidän kaikkien kuulla – –, miten Herra suo teidän menestyä, ja kertokaa, pidättekö kokouksia niiden kanssa, joilla on sama kallisarvoinen usko.”

Charles Russell ja ryhmä varhaisia raamatuntutkijoita Kööpenhaminassa vuonna 1909

20 Vuonna 1882 Vartiotornissa (engl.) ilmestyi kirjoitus ”Yhteen kokoontuminen”. Kristittyjä kehotettiin pitämään kokouksia ”keskinäiseksi opetukseksi, rohkaisuksi ja vahvistukseksi” ja sanottiin: ”Ei ole olennaista, onko joukossanne ketään oppinutta tai kyvykästä. Tuokoon jokainen oman Raamattunsa, paperia ja kynän, ja käyttäkää mahdollisimman monia apuvälineitä, kuten sanahakemistoa – –. Valitkaa aihe ja pyytäkää hengen ohjausta sen ymmärtämiseksi. Sen jälkeen lukekaa, ajatelkaa ja vertailkaa raamatunkohtia toisiinsa, niin teidät varmasti opastetaan totuuteen.”

21. Millaista esimerkkiä Alleghenyn seurakunta näytti yhteen kokoontumisesta ja paimentamisesta?

 21 Raamatuntutkijoiden päätoimisto sijaitsi Alleghenyssä Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa. Sikäläinen seurakunta näytti hyvää esimerkkiä kokoontumalla yhteen Heprealaiskirjeen 10:24, 25:n henkeytetyn neuvon mukaisesti. (Lue.) Vuosia myöhemmin iäkäs veli Charles Capen muisteli, millaista oli käydä noissa kokouksissa poikasena. Hän kirjoitti: ”Muistan vieläkin yhden raamatunkohdista, jotka oli maalattu Seuran konventtisalin seinään: ’Yksi on teidän Herranne, niin, Kristus, ja te kaikki olette veljiä.’ Tuo jae on aina pysynyt kirkkaana mielessäni. Jehovan kansan keskuudessa ei ole jakoa pappeihin ja maallikoihin.” (Matt. 23:8.) Veli Capen muisteli myös, miten innostavia ja rohkaisevia kokoukset olivat ja miten tunnollisesti veli Russell pyrki paimentamaan seurakunnan jokaista jäsentä henkilökohtaisesti.

22. a) Miten uskolliset suhtautuivat kehotukseen käydä kokouksissa? b) Mitä voimme oppia tuon ajan kristityistä?

22 Uskolliset kristityt noudattivat Alleghenyn seurakunnan esimerkkiä ja annettuja ohjeita. Seurakuntia perustettiin muihinkin osavaltioihin, kuten Ohioon ja Michiganiin, ja sen jälkeen kaikkialle Pohjois-Amerikkaan ja muihin maihin. Olisivatko uskolliset olleet valmiita Kristuksen läsnäoloon, jollei heitä olisi opetettu noudattamaan henkeytettyä neuvoa kokoontua palvomaan? Eivät varmasti. Entä nykyään? Meidänkin on yhtä määrätietoisesti käytävä kaikissa kokouksissa ja käytettävä näin hyväksemme kaikki mahdollisuudet palvoa yhdessä ja rakentaa toisiamme hengellisesti.

 Innokas saarnaaminen

23. Miten Vartiotornissa tehtiin selväksi, että kaikkien voideltujen on saarnattava totuutta?

23 Raamatuntutkijat opettivat, että kaikkien voideltujen on saarnattava totuutta. Vartiotornissa sanottiin vuonna 1885 (engl.): ”Emme saa unohtaa, että jokainen voidellun ruumiin jäsen on voideltu saarnaamaan (Jes. 61:1), kutsuttu palvelukseen.” Eräässä vuoden 1888 numerossa (engl.) taas todettiin: ”Tehtävämme on selvä – –. Jos jätämme sen hoitamatta ja puolustelemme itseämme, olemme varmasti laiskoja palvelijoita emmekä ole sen korkean aseman arvoisia, johon meidät on kutsuttu.”

24, 25. a) Mitä muuta Russell ja hänen läheiset toverinsa tekivät kuin kehottivat saarnaamaan? b) Kuinka eräs kolporteeraaja kuvaili työtään aikana, jolloin autot olivat hyvin harvinaisia?

24 Veli Russell ja hänen läheiset toverinsa eivät ainoastaan kehottaneet saarnaamaan. He alkoivat myös valmistaa traktaatteja nimeltä Bible Students’ Tracts (Raamatuntutkijain traktaatit), joista käytettiin myöhemmin nimeä Old Theology Quarterly (Vanhan jumaluusopin neljännesvuosijulkaisu). Niitä annettiin Vartiotornin lukijoille, jotta he levittäisivät niitä ihmisille ilmaiseksi.

Meidän on hyvä kysyä itseltämme: onko saarnaamistyö keskeisellä sijalla omassa elämässäni?

25 Jotkut omistautuivat palvelukseen kokoaikaisesti, ja heitä kutsuttiin kolporteeraajiksi. Heidän joukossaan oli edellä mainittu Charles Capen, joka muisteli myöhemmin: ”Käydessäni läpi aluetta Pennsylvaniassa käytin apunani Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen karttoja. Niihin oli merkitty kaikki tiet, ja siksi pystyin matkaamaan jalan kaikkialle joka piirikunnassa. Kun olin kierrellyt kolme päivää hankkimassa Raamatun tutkielmia -kirjasarjan tilauksia, vuokrasin toisinaan hevosen ja kärryt niin että sain vietyä kirjat tilaajille. Yövyin usein maatiloilla. Se oli sitä aikaa, kun autot olivat hyvin harvinaisia.”

Kolporteeraaja vaunuineen, joiden kylkeen on maalattu ”Aikakausien kartta”

26. a) Miksi Jumalan kansan piti tehdä saarnaamistyötä? b) Mitä meidän on hyvä kysyä itseltämme?

26 Saarnaaminen noina varhaisina aikoina vaati epäilemättä rohkeutta ja intoa. Olisivatko tosi kristityt olleet valmiita Kristuksen hallituskauteen, jollei heille olisi korostettu saarnaamisen tärkeyttä? Eivät varmasti. Tuosta elämää pelastavasta työstähän piti tulla Kristuksen läsnäolon huomattava piirre (Matt. 24:14). Jumalan kansan oli oltava valmis tekemään siitä keskeinen osa elämäänsä. Meidän nykyään elävien on hyvä kysyä itseltämme: Onko saarnaamistyö keskeisellä sijalla omassa elämässäni? Teenkö uhrauksia voidakseni osallistua siihen täysin määrin?

Jumalan valtakunta syntyy!

27, 28. a) Mitä apostoli Johannes näki näyssä? b) Millä tavalla Saatana demoneineen reagoi Valtakunnan syntymään?

27 Viimein koitti merkittävä vuosi 1914. Kuten luvun alussa todettiin, yksikään ihmissilmä ei nähnyt, mitä suurenmoista taivaassa silloin tapahtui. Apostoli Johannekselle oli kuitenkin annettu näky, jossa noita tapahtumia kuvailtiin vertauskuvallisesti. Kuvittele tuo näky mielessäsi. Johannes näkee ”suuren tunnusmerkin” taivaassa. ”Nainen”,  Jumalan vaimonkaltainen järjestö joka koostuu taivaassa olevista henkiolennoista, on raskaana ja synnyttää poikalapsen. Pian tuon vertauskuvallisen lapsen ”on määrä paimentaa kaikkia kansakuntia rautasauvalla”. Mutta heti syntymänsä jälkeen lapsi ”temmataan Jumalan luo ja hänen valtaistuimensa luo”. Suuri ääni sanoo taivaassa: ”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Kristuksensa valta.” (Ilm. 12:1, 5, 10.)

28 Ei ole epäilystäkään, että Johannes näki näyssä messiaanisen valtakunnan syntymän. Se oli todella suurenmoinen tapahtuma, mutta kaikki eivät iloinneet siitä. Saatana demoneineen ryhtyi sotaan uskollisia enkeleitä vastaan, joita johti Mikael eli Kristus. Mikä oli tulos? Raamatussa kerrotaan: ”Suuri lohikäärme heitettiin alas, se alkuperäinen käärme, jota kutsutaan Panettelijaksi ja Saatanaksi, joka eksyttää koko asuttua maata; hänet heitettiin alas maahan, ja hänen enkelinsä heitettiin alas hänen kanssaan.” (Ilm. 12:7, 9.)

Vuonna 1914 raamatuntutkijat alkoivat erottaa Kristuksen näkymättömän läsnäolon tunnusmerkin.

29, 30. Miten olosuhteet muuttuivat messiaanisen valtakunnan syntymän jälkeen a) maan päällä ja b) taivaassa?

29 Jo kauan ennen vuotta 1914 raamatuntutkijat olivat sanoneet, että tuona vuonna alkaisivat vaikeat ajat. Mutta eivät edes he itse voineet kuvitella, miten tarkasti ennustus toteutuisi. Saatanan vaikutus ihmiskuntaan lisääntyisi entisestään, kuten Johanneksen näky osoitti: ”Voi maata ja merta, sillä Panettelija on tullut alas teidän luoksenne suuren suuttumuksen vallassa, koska hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt.” (Ilm. 12:12.) Vuonna 1914 syttyi ensimmäinen maailmansota ja tunnusmerkki, joka osoitti Kristuksen olevan läsnä mahtavana kuninkaana, alkoi täyttyä maailmanlaajuisesti. Tämän asiainjärjestelmän ”viimeiset päivät” olivat alkaneet (2. Tim. 3:1).

30 Taivaassa kuitenkin iloittiin, sillä Saatana ja hänen demoninsa oli karkotettu sieltä ikuisiksi ajoiksi. Johanneksen kertomuksessa sanotaan: ”Tämän vuoksi iloitkaa, taivaat ja te niissä asuvat!” (Ilm. 12:12.) Kun taivaat oli puhdistettu ja Jeesus asetettu kuninkaaksi, messiaaninen valtakunta oli valmis toimimaan maan päällä olevan Jumalan kansan hyväksi. Mihin toimiin se ryhtyisi? Kuten luvun alussa jo tuli esiin, Kristus alkaisi ”liiton sanansaattajana” ensi töikseen puhdistaa noita Jumalan palvelijoita. Mitä se merkitsisi?

Koetuksen aika

31. a) Mitä Malakia kertoi ennalta puhdistamisen ajasta? b) Miten tuo ennustus alkoi täyttyä? (Ks. myös alaviite.)

31 Malakia kertoi ennalta, että puhdistamisen aika ei tulisi olemaan helppo. Hän kirjoitti: ”Kuka kestää hänen tulemisensa päivän, ja kuka seisoo hänen näyttäytyessään? Sillä hän on kuin sulattajan tuli ja kuin pesijöiden lipeä.” (Mal. 3:2.) Nämä sanat pitivät totisesti paikkansa! Vuodesta 1914 eteenpäin Jumalan kansa kohtasi maan päällä peräjälkeen useita suuria koetuksia ja vaikeuksia. Ensimmäisen maailmansodan  aikana monia raamatuntutkijoita vainottiin ankarasti ja vangittiin. *

32. Millaista kuohuntaa Jumalan kansan keskuudessa esiintyi vuoden 1916 jälkeen?

32 Myös järjestön sisäpuolella kuohui. Vuonna 1916 veli Russell kuoli 64-vuotiaana, ja se oli monille Jumalan kansaan kuuluville suuri järkytys. Hänen kuolemansa jälkeen kävi ilmi, että jotkut olivat pitäneet yhtä esimerkillistä miestä liiankin tärkeänä. Häntä kohtaan tunnettu ihailu oli saanut ihmispalvonnan piirteitä, vaikkei hän itse ollut halunnut sitä. Monet uskoivat, että totuuden asteittainen kirkastuminen oli loppunut hänen kuolemaansa, ja jotkut vastustivat katkerasti pyrkimyksiä mennä eteenpäin. Tällainen asenne johti luopumuksen puhkeamiseen, mikä aiheutti järjestössä hajaannusta.

33. Miten täyttymättömät odotukset koettelivat Jumalan kansaa?

33 Veljiä koetteli myös se, etteivät kaikki odotukset täyttyneet. Vaikka Vartiotornissa oli aivan oikein osoitettu, että pakanain ajat päättyisivät vuonna 1914, veljet eivät vielä ymmärtäneet, mitä tuona vuonna tapahtuisi (Luuk. 21:24). He uskoivat, että silloin Kristus ottaisi voidellun morsianluokkansa taivaaseen hallitsemaan kanssaan. Nuo toiveet eivät toteutuneet. Vuoden 1917 lopulla (suom. 1.7.1918) Vartiotornissa ilmoitettiin, että 40-vuotinen elonkorjuuaika loppuisi keväällä 1918. Saarnaamistyö ei kuitenkaan päättynyt; se jatkui ja menestyi tuon ajankohdan jälkeenkin. Vartiotornissa selitettiin, että elonkorjuu oli kyllä loppunut mutta jäljellä oli vielä jälkikorjuu. Pettymys sai kuitenkin monet jättämään Jehovan palvelemisen.

34. a) Mikä pelottava koetus tuli eteen vuonna 1918? b) Miksi kristikunta uskoi, että Jumalan kansa oli ”kuollut”?

34 Vuonna 1918 eteen tuli pelottava koetus. Joseph Franklin Rutherford, joka oli veli Russellin jälkeen alkanut valvoa Jumalan kansan työtä, pidätettiin samoin kuin seitsemän muuta vastuullista veljeä. Heidät tuomittiin väärin perustein pitkiin vankeusrangaistuksiin liittovaltion kuritushuoneeseen Atlantaan Georgiaan. Jonkin aikaa saattoi näyttää siltä, että Jumalan kansan työ oli lamaantunut. Monet kristikunnan papit iloitsivat. He olettivat, että kun ”johtajat” olivat telkien takana ja Brooklynissa sijaitseva päätoimisto oli suljettu ja kun lisäksi saarnaamistyö oli hyökkäyksen kohteena Amerikassa ja Euroopassa, nuo viheliäiset raamatuntutkijat olivat ”kuolleet” eivätkä olleet heille enää uhkana. (Ilm. 11:3, 7–10.) Miten väärässä he olivatkaan!

Elpymisen aika koittaa!

35. a) Miksi Jeesus salli seuraajiensa kohdata vaikeuksia? b) Miten Jeesus auttoi heitä?

35 Totuuden viholliset eivät voineet aavistaakaan, että Jeesus salli kansansa kohdata vaikeuksia vain siksi että Jehova istui tuolloin ”hopean sulattajana ja puhdistajana” (Mal. 3:3). Jehova ja hänen Poikansa olivat varmoja, että nuo tulikokeet jalostaisivat ja puhdistaisivat uskollisia ja nämä soveltuisivat sen jälkeen entistä paremmin Kuninkaan  palvelukseen. Alkuvuodesta 1919 kävi ilmi, että Jumalan henki oli saanut aikaan sen, mitä hänen kansansa viholliset olivat pitäneet mahdottomana. Uskolliset elpyivät! (Ilm. 11:11.) Tuolloin Kristus täytti viimeisten päivien tunnusmerkin tärkeän piirteen: hän asetti tehtäväänsä ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan”, pienen ryhmän voideltuja miehiä, joilla olisi vastuu jakaa hänen kansalleen hengellistä ruokaa oikeaan aikaan (Matt. 24:45–47).

36. Mikä osoitti, että Jumalan kansa alkoi elpyä hengellisesti?

36 Veli Rutherford ja hänen toverinsa vapautettiin vankilasta 26. maaliskuuta 1919. Pian sen jälkeen päätettiin pitää konventti syyskuussa. Lisäksi alettiin suunnitella uutta lehteä, joka sai nimen Kultainen Aika. Se tuli Vartiotornin rinnalle, ja sitä oli tarkoitus käyttää kenttäpalveluksessa. * Samana vuonna julkaistiin ensimmäinen englanninkielinen Kiertokirje (suom. 1922; nyk. Kristityn elämä ja palvelus – Työkirja). Se on alusta asti antanut pontta kenttäpalvelukselle. Vuodesta 1919 lähtien henkilökohtaista talosta taloon -palvelusta painotettiin yhä enemmän.

37. Miten joistakuista tuli uskottomia vuoden 1919 jälkeen?

 37 Saarnaamistyö puhdisti Kristuksen palvelijoita edelleen, sillä tämä nöyryyttä kysyvä työ ei maistunut ylpeille. Ne jotka eivät suostuneet tekemään sitä, erottautuivat uskollisista. Vuoden 1919 jälkeen jotkut heistä alkoivat katkerina panetella ja häväistä Jehovan uskollisia palvelijoita ja he asettuivat jopa vainoojien puolelle.

38. Mitä Kristuksen seuraajien saavutukset ja voitot todistavat?

38 Tällaisista hyökkäyksistä huolimatta Kristuksen seuraajat kukoistivat ja menestyivät maan päällä hengellisesti. Heidän jokainen saavutuksensa, jokainen voittonsa, on tarjonnut painavan todisteen siitä, että Jumalan valtakunta hallitsee! Ryhmä epätäydellisiä ihmisiä ei olisi mitenkään voinut saada voittoa toisensa jälkeen Saatanasta ja tästä pahasta asiainjärjestelmästä, ellei Jumala olisi aktiivisesti tukenut ja siunannut heitä Poikansa ja messiaanisen valtakunnan välityksellä. (Lue Jesajan 54:17.)

Veli Rutherford pitää innostavaa puhetta konventissa vain muutama kuukausi vankilasta vapautumisen jälkeen.

39, 40. a) Mitä tämä kirja sisältää? b) Miten kirjan tutkiminen hyödyttää sinua?

39 Seuraavissa luvuissa katsomme, mitä Jumalan valtakunta on saanut aikaan maan päällä sen jälkeen kun se syntyi taivaassa sata vuotta sitten. Kirjan jokaisessa jaksossa käsitellään tiettyä Valtakunnan työn piirrettä. Kussakin luvussa on kertausosio, jonka avulla voimme pohtia, kuinka todellinen Valtakunta on meille. Viimeisissä luvuissa tarkastellaan sitä, mitä on odotettavissa, kun Valtakunta lähitulevaisuudessa tuhoaa pahat ja tuo maan päälle paratiisin. Miten kirjan tutkiminen hyödyttää sinua?

40 Saatana haluaa nakertaa uskoasi Jumalan valtakuntaan. Jehova puolestaan haluaa vahvistaa uskoasi, jotta se suojelisi sinua ja pitäisi sinut lujana. (Ef. 6:16.) Siksi kannustamme sinua tutkimaan kirjaa rukouksen hengessä. Mieti jatkuvasti, onko Jumalan valtakunta sinulle todellinen. Mitä todellisempi se on sinulle nyt, sitä todennäköisemmin kannatat sitä uskollisesti ja aktiivisesti sinä päivänä, jona kaikki näkevät, että Valtakunta on todellinen ja se hallitsee!

^ kpl 7 Grew’sta, Stetsonista ja Storrsista kerrotaan enemmän kirjan Jehovan todistajat – Jumalan valtakunnan julistajia s. 45–46.

^ kpl 9 Lehdestä käytetään tässä kirjassa nimeä Vartiotorni, vaikka nimi on vuosien varrella muuttunut joitakin kertoja. Vartiotorni alkoi ilmestyä suomeksi vuonna 1912.

^ kpl 15 Vaikka raamatuntutkijat ymmärsivät, että oli irtauduttava maailman ystävyyttä haluavista uskonnollisista järjestöistä, he pitivät vuosien ajan kristittyinä veljinä niitä, jotka eivät olleet raamatuntutkijoita mutta jotka sanoivat uskovansa lunnaisiin ja vihkiytyneensä Jumalalle.

^ kpl 17 Tällaisten varhaisten varoitusten tehoa heikensi muun muassa se, että ne osoitettiin lähinnä 144 000:sta koostuvalle Kristuksen pienelle laumalle. Kuten näemme 5. luvusta, ennen vuotta 1935 ajateltiin, että Ilmestyksen 7:9, 10:n ”suureen joukkoon” sisältyisi lukemattomia kristikunnan kirkkojen jäseniä ja että heistä tehtäisiin toisarvoinen taivaallinen luokka palkinnoksi siitä, että he asettuisivat lopussa Kristuksen puolelle.

^ kpl 31 Syyskuun 1920 englanninkielinen Kultainen Aika (nyk. Herätkää!) oli erikoisnumero, jossa kerrottiin lukuisia esimerkkejä siitä, miten raamatuntutkijoita oli vainottu ensimmäisen maailmansodan aikana – väliin järkyttävän raa’asti – Yhdysvalloissa, Kanadassa, Englannissa ja Saksassa. Sitä vastoin sotaa edeltäneinä vuosikymmeninä tällaista vainoa ei ollut esiintynyt juuri lainkaan.

^ kpl 36 Vartiotorni oli monien vuosien ajan tarkoitettu pääasiassa pienen lauman jäsenten rakennukseksi.

Aiheesta lisää

VARTIOTORNI (TUTKITTAVA)

”Kuka oikeastaan on se uskollinen ja ymmärtäväinen orja?”

Tämä kirjoitus selventää näkemystämme uskollisesta ja ymmärtäväisestä orjasta. Opimme, miten hengellinen terveytemme riippuu tästä kanavasta.

DOKUMENTIT

Jehovan todistajat – usko toiminnassa, 1. osa: Pimeydestä valoon

Tämä on kertomus kansasta, joka haluaa elää Raamatun totuuden valossa kaikesta vihamielisyydestä huolimatta. Heidän esimerkkinsä kannustaa jatkamaan Jumalan palvelemista uskollisesti.