LUUKAS 11:37–54

  • JEESUS TUOMITSEE TEKOPYHÄT FARISEUKSET

Jeesus ottaa Juudeassa vastaan erään fariseuksen kutsun aterialle. Kyseessä ei luultavasti ole illallinen vaan jokin aiemmin päivällä syötävä ateria. (Luukas 11:37, 38; vrt. Luukas 14:12.) Ennen syömistä fariseukset pesevät kätensä kyynärpäitä myöten. Jeesus ei kuitenkaan noudata tätä rituaalia. (Matteus 15:1, 2.) Jumalan laki ei kiellä tällaista pesemistä, mutta se ei myöskään vaadi sitä.

Fariseus on yllättynyt siitä, että Jeesus ei noudata tätä perinnettä. Jeesus huomaa sen ja sanoo: ”Te fariseukset, te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisäpuolelta te olette täynnä ahneutta ja pahuutta. Te järjettömät! Eikö hän, joka teki ulkopuolen, tehnyt sisäpuolenkin?” (Luukas 11:39, 40.)

Jeesuksen huomautuksen syynä ei ole käsien peseminen ennen ateriaa vaan fariseusten ja muiden tekopyhyys. He pesevät kätensä rituaalin mukaan mutta eivät puhdista sydäntään pahuudesta. Siksi Jeesus neuvoo heitä: ”Antakaa – – köyhille lahjoiksi sitä, mikä tulee sisäpuolelta, niin kaikki muukin teissä tulee puhtaaksi.” (Luukas 11:41.) Antamisen motiivina pitäisi olla rakkaus, ei halu näyttää toisille, miten hyvä ihminen on.

Kyse ei ole siitä, että nämä miehet eivät antaisi sitä, mitä heillä on. Jeesus sanoo: ”Te annatte kymmenykset mintusta, ruudasta ja kaikista muista yrteistä mutta jätätte huomiotta Jumalan oikeudenmukaisuuden ja rakkauden! Kymmenykset teillä olikin velvollisuus antaa, mutta noita toisiakaan ei pitänyt jättää huomiotta.” (Luukas 11:42.) Jumalan laki vaati maksamaan kymmenykset eli kymmenesosan sadosta, johon kuuluivat muun muassa mausteina käytettävät minttu ja ruuta (5. Mooseksen kirja 14:22). Fariseukset maksoivat tunnollisesti kymmenykset näistä yrteistä, mutta noudattivatko he lain tärkeämpiä vaatimuksia? Toimivatko he oikeudenmukaisesti, ja olivatko he vaatimattomia? (Miika 6:8.)

Jeesus jatkaa: ”Voi teitä, fariseukset, koska te rakastatte etummaisia istuimia synagogissa ja tervehdyksiä toreilla! Voi teitä, koska te olette kuin haudat, jotka eivät ole selvästi näkyvissä, niin että ihmiset tietämättään kävelevät niiden päällä!” (Luukas 11:43, 44.) Joku voisi kompastua tällaiseen hautaan ja tulla palvontamenojen kannalta epäpuhtaaksi. Jeesus tähdentää sitä, että fariseusten epäpuhtaus ei näy ulospäin. (Matteus 23:27.)

Eräs mies, joka tuntee hyvin Jumalan lain, valittaa: ”Opettaja, näin sanoessasi sinä loukkaat myös meitä.” Mutta koska lainoppineetkaan eivät auta ihmisiä, Jeesus sanoo: ”Voi teitäkin, lainoppineet, koska te panette ihmisten kannettavaksi raskaita kuormia, mutta itse ette koske niihin sormellannekaan! Voi teitä, koska te rakennatte hautoja profeetoille, jotka teidän esi-isänne tappoivat!” (Luukas 11:45–47.)

Jeesuksen mainitsemat kuormat tarkoittavat suullisia perinteitä ja tapaa, jolla fariseukset tulkitsevat lakia. He eivät tee ihmisten elämää helpommaksi. He pikemminkin vaativat kaikkia noudattamaan sääntöjä, jotka tuntuvat raskailta taakoilta. Heidän esi-isänsä ovat tappaneet Jumalan profeettoja Abelin ajoista lähtien. Nuo miehet, jotka rakentavat profeetoille hautoja ja siten näennäisesti kunnioittavat heitä, jäljittelevät esi-isiensä asennetta ja toimintaa. He yrittävät jopa tappaa Jumalan huomattavimman profeetan. Jeesus sanoo, että Jumala vaatii tämän sukupolven tilille. Tilinteon hetki koittaakin noin 38 vuotta myöhemmin vuonna 70.

 Jeesus jatkaa: ”Voi teitä, lainoppineet, koska olette ottaneet pois tiedon avaimen. Te itse ette ole menneet sisään, ja niitä, jotka yrittävät mennä sisään, te estätte!” (Luukas 11:52.) Noiden miesten pitäisi avata ihmisille Jumalan sanan merkitystä, mutta sen sijaan he riistävät heiltä mahdollisuuden saada tietoa siitä ja ymmärtää sitä.

Miten fariseukset ja kirjanoppineet suhtautuvat Jeesuksen sanoihin? Kun Jeesus lähtee fariseuksen talosta, he alkavat painostaa häntä vihamielisesti ja ahdistaa häntä kysymyksillä. He eivät kuitenkaan halua oppia lisää vaan yrittävät saada Jeesuksen sanomaan jotain sellaista, minkä perusteella hänet voitaisiin pidättää.