JOHANNES 6:48–71

  • JEESUKSEN LIHAN ”SYÖMINEN” JA VEREN ”JUOMINEN”

  • MONET LOUKKAANTUVAT JA HYLKÄÄVÄT JEESUKSEN

Jeesus on Kapernaumin synagogassa ja opettaa, että hän on ”tosi leipä taivaasta”. Tämä on ilmeisesti jatkoa sille, mitä hän on sanonut ihmisille, jotka palasivat Galileanjärven itärannalta ja jotka hän aiemmin ruokki leivillä ja kaloilla.

Jeesus jatkaa: ”Teidän esi-isänne söivät mannaa erämaassa ja silti kuolivat.” Sitten hän selittää: ”Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän tulee elämään ikuisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani maailman elämän puolesta.” (Johannes 6:48–51.)

Vuoden 30 keväällä Jeesus oli kertonut Nikodemokselle, että Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että lähetti Poikansa pelastamaan sen. Nyt hän osoittaa, miten ikuisen elämän voi saada: ihmisten täytyy syödä hänen lihaansa eli uskoa uhriin, jonka hän antaisi.

Ihmiset eivät kuitenkaan pidä siitä, mitä Jeesus sanoo. ”Kuinka tämä voi antaa meille lihansa syötäväksi?” he kysyvät (Johannes 6:52). Jeesus haluaa heidän ymmärtävän, ettei hän puhu kirjaimellisesta vaan kuvaannollisesta syömisestä. Tämä käy ilmi hänen seuraavista sanoistaan:

”Ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, ette saa elämää. Se joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, saa ikuisen elämän, – – sillä minun lihani on tosi ruoka ja minun vereni on tosi juoma. Se joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, pysyy minun yhteydessäni, ja minä pysyn hänen yhteydessään.” (Johannes 6:53–56.)

Tämä voi kuulostaa juutalaisista hyvin loukkaavalta. He saattavat ajatella, että Jeesus puhuu kannibalismista tai kehottaa rikkomaan Jumalan lakia, joka kieltää veren syömisen (1. Mooseksen kirja 9:4; 3. Mooseksen kirja 17:10, 11). Hän ei kuitenkaan puhu kirjaimellisesta lihan syömisestä ja veren juomisesta. Hän tarkoittaa, että kaikkien, jotka haluavat elää ikuisesti, täytyy uskoa uhriin, jonka hän antaa, kun hänen täydellinen ruumiinsa tapetaan ja hänen verensä vuodatetaan. Monet Jeesuksen opetuslapsetkaan eivät ymmärrä tätä. Jotkut heistä sanovat: ”Tämä puhe on järkyttävää. Kuka voi kuunnella tällaista?” (Johannes 6:60.)

Jeesus tietää, että jotkut opetuslapset nurisevat, joten hän kysyy: ”Loukkaako tämä teitä? Entäpä jos näkisitte Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen? – – Ne sanat, jotka minä olen puhunut teille, ovat henkeä ja elämää. Mutta jotkut teistä eivät usko.” Kun hän on sanonut tämän, monet opetuslapset lähtevät eivätkä enää seuraa häntä. (Johannes 6:61–64.)

Sitten Jeesus kysyy 12 apostoliltaan: ”Ette kai tekin tahdo mennä?” Pietari vastaa: ”Herra, kenen luo menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä.” (Johannes 6:67–69.) Vaikka Pietari ja toiset apostolit eivät täysin ymmärrä, mitä Jeesus tällä kaikella tarkoittaa, he osoittavat olevansa hänelle uskollisia.

Pietarin vastaus ilahduttaa Jeesusta, mutta hän sanoo: ”Enkö minä itse valinnut teidät 12? Silti yksi teistä on panettelija.” (Johannes 6:70.) Jeesus puhuu Juudas Iskariotista. Ehkä hän tässä vaiheessa huomaa, että Juudas on lähtemässä väärälle tielle.

Jeesus on varmasti iloinen siitä, että Pietari ja muut apostolit eivät hylkää häntä vaan jatkavat elintärkeää saarnaamistyötä hänen kanssaan.