Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 136. kurssin päättäjäiset

Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 136. kurssin päättäjäiset

Raamattukoulun Gileadin 136. kurssin päättäjäiset pidettiin lauantaina 8. maaliskuuta 2014. Tällä intensiivisellä viiden kuukauden kurssilla Jehovan todistajien kokeneet sananpalvelijat saavat valmennusta, joka auttaa heitä olemaan palveluksessa entistä tuottoisampia ja vahvistamaan veljiensä uskoa. Ohjelmaa seurasi kaikkiaan 11 548 henkeä, osa Jehovan todistajien koulutuskeskuksessa Pattersonissa New Yorkissa ja osa videoyhteyden välityksellä muualla Yhdysvalloissa sekä Kanadassa, Jamaikassa ja Puerto Ricossa.

”Säilyttäkää itsellänne tämä asenne.” Puheenjohtajana toiminut Jehovan todistajien hallintoelimen jäsen David Splane käsitteli alkusanoissaan Filippiläiskirjeen 2:5–7:ää, jossa sanotaan muun muassa: ”Säilyttäkää itsellänne tämä asenne, joka oli myös Kristuksella Jeesuksella.” Jeesus ei maan päällä ollessaan tavoitellut huomattavaa asemaa vaan uurasti nöyrästi Jumalan työssä.

Jeesus esimerkiksi torjui kaikki Panettelijan houkutukset sanomalla ”on kirjoitettu” ja lainaamalla sitten Mooseksen sanoja, jotka tämä oli lausunut Israelin kansalle (Matteus 4:4, 7, 10; 5. Mooseksen kirja 6:13, 16; 8:3). Jeesus olisi Jumalan voideltuna Poikana voinut puhua omaan arvovaltaansa nojaten, mutta hän osoitti nöyrästi arvostusta Mooseksen työtä kohtaan. Meidän tulisi samalla tavoin tunnustaa toisten kyvyt ja antaa heille auliisti tunnustusta.

Veli Splane kiinnitti lisäksi huomion oikeaan asenteeseen, jota Jeesus ilmaisi maanpäällisen valmennuksensa ollessa lopuillaan. Jeesus sanoi rukouksessa: ”Minä olen kirkastanut sinut maan päällä vietyäni päätökseen sen työn, jonka olet antanut minun tehtäväkseni. Kirkasta siis nyt, Isä, minut rinnallasi sillä kirkkaudella, joka minulla oli rinnallasi, ennen kuin maailma olikaan.” (Johannes 17:4, 5.) Jeesus ei tavoitellut uusia tehtäviä. Hänen ainoa pyyntönsä oli, että hänet palautettaisiin entiseen asemaansa eli että hän taivaaseen palattuaan ”saisi takaisin vanhan työnsä”. Gileadista valmistuneiden tulisi jäljitellä Jeesusta keskittymällä aseman sijasta työhön ja olemalla tyytyväisiä, vaikkeivät saisikaan lisätehtäviä määräalueellaan.

”Tee uhrauksia harmittelematta.” Hallintoelimen opetuskomitean avustajana toimiva William Malenfant kannusti oppilaita jäljittelemään apostoli Paavalin uhrautuvuutta. Hän ei haikaillut sitä, minkä oli jättänyt taakseen Jumalan palvelemisen vuoksi, vaan sanoi: ”Unohtaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessä, pyrin kohti päämäärää.” (Filippiläisille 3:13, 14.)

Tekemällä uhrauksia harmittelematta oppilaat jäljittelevät Jumalan entisajan ja nykyajan uskollisia palvelijoita. Veli Malenfant lainasi Clara Gerber Moyeria, joka oli alkanut palvella Jehovaa jo lapsena. Tämä kirjoitti: ”On hienoa voida muistella niitä 80:tä vuotta, jotka olen viettänyt Jumalaa palvellen hänelle vihkiytyneenä, tuntematta katumuksen rahtuakaan. Jos voisin elää elämäni uudelleen, eläisin sen samalla tavalla.”

”Saarnaamme valtakuntaa enkeleinä ja enkeleiden kanssa.” Hallintoelimeen kuuluva Gerrit Lösch muistutti kahdesta erityislaatuisesta etuoikeudesta, jotka sananpalvelijoilla on. Ensiksikin he palvelevat Jumalan enkeleinä viedessään hänen sanomaansa Valtakunnan hyvästä uutisesta, sillä Raamatussa sanaa ”enkeli” vastaavat heprean ja kreikan kielen sanat voivat tarkoittaa myös ’sanansaattajaa’. Toiseksi oppilaat saarnaavat hyvää uutista henkiluomusten eli enkelien ohjauksessa, aivan kuten opetuslapsi Filippos teki (Apostolien teot 8:26–35).

Tämän jälkeen veli Lösch kertoi kokemuksia, joita Jehovan todistajat ovat saaneet viedessään Valtakunnan uutista. Esimerkiksi Meksikossa asuvalla Gabino-nimisellä todistajalla on tapana koputtaa oveen vain kerran tai kaksi, mutta erääseen oveen hän koputti neljä kertaa. Oven avannut mies kertoi Gabinolle, että oli juuri aikonut tehdä itsemurhan. Hän sanoi: ”Kun koputit neljännen kerran, minulla oli köysi kaulan ympärillä, mutta otin sen pois tullakseni ovelle. Kiitos, ettet luovuttanut. Muuten olisin hirttänyt itseni.”

Vaikka edellä mainitun kaltaiset tapaukset voivat toisinaan olla sattumaa, tiedämme, että useinkaan ne eivät sitä ole. Sen sijaan ne todistavat, että Jumalan enkelit ohjaavat maailmanlaajuista saarnaamistyötä (Ilmestys 14:6).

”Kunnioitettua siunataan.” Gileadin opettajiin kuuluva Michael Burnett käytti puheessaan esimerkkinä Juudan jälkeläistä Jaebesia, josta ”tuli kunnioitetumpi kuin hänen veljistään”. Jaebes rukoili Jumalaa: ”Jos sinä siunaamalla siunaat minua ja laajennat alueeni ja kätesi osoittautuu olevan kanssani ja sinä varjelet minua onnettomuudelta.” (1. Aikakirja 4:9, 10.)

Oppilaat voivat jäljitellä kunnioitetun Jaebesin esimerkkiä esittämällä yksityiskohtaisia rukouksia ja pyytämällä erityisesti sitä, että Jumala auttaisi heitä täyttämään heidän Gileadissa saamansa valmennuksen tarkoituksen. Lisäksi heidän on sopivaa pyytää Jumalaa varjelemaan heitä onnettomuudelta, ei niin että he välttyisivät siltä kokonaan vaan että hän auttaisi heitä, jottei suru tai pahuus lannistaisi heitä. Jumala vastasi Jaebesin rukoukseen, ja hän vastaa myös Gileadin oppilaiden rukouksiin.

”Pidä tulta yllä.” Mark Noumair, joka toimii Gilead-koulun opettajana ja opetuskomitean avustajana, tarkasteli aihetta, joka perustui 1. Tessalonikalaiskirjeen 5:16–19:ään. Aivan kuten kirjaimellisen tulen ylläpitäminen vaatii polttoainetta, happea ja lämpöä, oppilaatkin voivat kolmen tekijän ansiosta pitää intonsa sananpalveluksessa palavana.

Ensinnäkin Raamattu kehottaa: ”Iloitkaa aina.” (1. Tessalonikalaisille 5:16.) Oppilaat voivat saada iloa – joka on kuin intoa lisäävä polttoaine – mietiskelemällä sitä, millainen siunaus Jehovan hyväksyntä on. Toiseksi Raamatussa kannustetaan ”rukoilemaan lakkaamatta” (1. Tessalonikalaisille 5:17). Rukous on kuin happea, joka pitää yllä tulta. Meidän tulisi viipyä rukouksissamme yhä pidempään ja vuodattaa sydämemme Jumalalle. Kolmanneksi Raamattu kehottaa: ”Kiittäkää kaiken yhteydessä.” (1. Tessalonikalaisille 5:18.) Kiitollinen sydän tekee suhteestamme Jehovaan ja veljiimme lämpimämmän. Veli Noumair sanoi: ”Pitäkää yllä lämmintä arvostuksen henkeä, älkää kylmää kriittisyyden henkeä.”

”Ylistäkää Jehovaa taivaiden kanssa.” Teokraattisissa kouluissa opettavan Sam Robersonin alkusanat perustuivat Raamatun ajatuksiin, jotka osoittavat auringon, kuun ja tähtien ylistävän Jehovaa (Psalmit 19:1; 89:37; 148:3). Hän sanoi, että myös oppilailla on ollut kunnia ylistää Jehovaa. Tämän jälkeen nähtiin näytteitä, jotka perustuivat oppilaiden sananpalveluksessa saamiin tuoreisiin kokemuksiin. Esimerkiksi eräs oppilas oli kiittänyt pyörätuolilla liikkuvaa miestä, joka oli osoittanut kiitollisuutensa siitä, että oppilas oli pysäyttänyt auton päästääkseen miehen kadun yli. Tästä sukeutui keskustelu, ja mies otti vastaan hänelle tarjotun ilmaisen raamattukurssin. Kun tuo Gileadin oppilas seuraavina viikkoina kävi tutkimassa Raamattua miehen kanssa, hän pystyi todistamaan usealle miehen luona käyvälle henkilölle. Heidän ensimmäinen tapaamisensa johti lopulta siihen, että aloitettiin seitsemän muutakin raamattukurssia.

”Tulkaa väkevämmiksi jumalisen koulutuksen avulla.” Kustannuskomitean avustaja Donald Gordon haastatteli kahta koulusta valmistuvaa pariskuntaa. Toinen haastateltavista veljistä kertoi, että koko koulun ajan oli korostettu Efesolaiskirjeen 3:16–20:ta. Se auttoi oppilaita ymmärtämään, että he voisivat tulla ”väkeviksi”, jos he olisivat nöyriä ja helposti lähestyttäviä ja tunnustaisivat, että Jehovalla on vielä paljon työtä jokaiselle todistajalle. Toinen sisarista kertoi arvostavansa erään Gilead-koulun opettajan neuvoa olla kuin pieni kala suuressa meressä – ei kuin suuri kala pienessä maljassa, jossa ei mahdu kasvamaan. Sisar sanoi: ”Opin, että jos käyttäydyn vähäisempänä Jehovan järjestössä, hän auttaa minua kasvamaan hengellisesti.”

”Muistakoon Jehova sinua sinun hyväksesi.” Hallintoelimen jäsen Mark Sanderson piti päättäjäisohjelman pääpuheen, jonka teema perustui Nehemian rukoukseen: ”Muista minua, oi Jumalani, minun hyväkseni.” (Nehemia 5:19; 13:31.) Nehemia ei pelännyt, että Jehova unohtaisi hänet ja hänen palveluksensa, vaan pyysi Jehovaa muistamaan häntä lämmöllä ja siunaamaan häntä.

Samoin oppilaat voivat luottaa siihen, että Jehova muistaa heitä heidän hyväkseen, jos he soveltavat Gilead-koulussa oppimiaan asioita. Esimerkiksi heidän palveluksensa tärkeimpänä motiivina tulisi aina olla kokosydäminen rakkaus Jehovaa kohtaan (Markus 12:30). Abraham rakasti Jehovaa koko sydämestään, ja Jumala muisti häntä lämpimin tuntein. Vielä tuhat vuotta Abrahamin kuoleman jälkeenkin Jumala kutsui häntä ”ystäväkseen” (Jesaja 41:8).

Sitten veli Sanderson muistutti oppilaita siitä, että heidän on rakastettava lähimmäisiään, erityisesti kristittyjä veljiään ja sisariaan (Markus 12:31). Hyvän samarialaisen tavoin, joka ”teki itsestään ryöstäjien käsiin joutuneen miehen lähimmäisen”, heidän tulisi tehdä aloite apua tarvitsevien auttamiseksi (Luukas 10:36). Veli Sanderson valaisi tätä kertomalla Nicholas Kovalakista, joka oli käynyt Gilead-koulun ja palvellut piirivalvojana. Veli Kovalak tunnettiin lämpimänä ja rakastavana veljenä. Kerran hän kannusti erästä matkavalvojaa ja tämän vaimoa ahkeroimaan palveluksessa ”alkupäivästä, alkuviikosta, alkukuusta ja alkuvuodesta”. Tarkkailtuaan sisarta muutaman päivän hän kuitenkin sanoi tälle: ”Unohda se, mitä sanoin. Työskentelet jo nyt liian kovasti. Hellitä vähän, jotta jaksaisit.” Hänen ystävällinen ja lempeä neuvonsa on auttanut tuota sisarta jatkamaan kokoaikaista palvelusta vuosikymmeniä.

Lopuksi veli Sanderson kannusti oppilaita täyttämään saamansa koulutuksen tarkoituksen opettamalla ja valmentamalla toisia (2. Timoteukselle 2:2). Näin he voivat työtehtävissään vahvistaa ja vakauttaa veljesseuraa varmoina siitä, että Jehova muistaa heitä heidän hyväkseen (Psalmit 20:1–5).

Ohjelman päätös. Oppilaat saivat diplomit, minkä jälkeen yksi heistä luki luokan kiitoskirjeen. Lopuksi viisitoista oppilasta lauloi moniäänisesti ilman säestystä kirjan Laulakaa Jehovalle laulun 123 ”Paimenet – lahjoja ihmisinä”.

Aiheesta lisää

Miten tienraivaajia koulutetaan?

Mitä erikoiskoulutusta järjestetään tienraivaajille, jotka omistautuvat kokoaikaisesti saarnaamistyöhön?

Maan ääriin asti

Vartiotornin raamattukoulu Gilead korostaa saarnaamistyön tärkeyttä. Katso, mitä tämän ainutlaatuisen koulun käyneet lähetystyöntekijät kertovat.