Helppokäyttöasetukset

Valitse kieli

Siirry lisävalikkoon

Siirry sisältöön

Jehovan todistajat

suomi

He pyytävät työtä mutta eivät palkkaa

He pyytävät työtä mutta eivät palkkaa

Kuluneiden 28 vuoden aikana yli 11 000 Jehovan todistajaa on jättänyt kotinsa ja jopa kotimaansa ollakseen mukana rakennushankkeissa, joita on ollut käynnissä 120 maassa. Nämä kokoaikaiset vapaaehtoistyöntekijät ovat hyödyntäneet auliisti taitojaan ja uhranneet voimiaan – palkatta.

Monet ovat itse kustantaneet matkansa rakennuskohteeseen. Toiset ovat osallistuneet työhön lomallaan. Jotkut ovat jopa ottaneet palkatonta vapaata ja tehneet siten huomattavia taloudellisia uhrauksia.

Heitä ei ole vaadittu tekemään tällaisia uhrauksia, vaan he ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi edistääkseen Valtakunnan hyvän uutisen maailmanlaajuista saarnaamistyötä (Matteus 24:14). He ovat rakentaneet toimistoja, asuntoja ja tiloja Raamattujen ja raamatullisten julkaisujen painamista varten. Jehovan todistajat ovat lisäksi rakentaneet jopa 10 000-paikkaisia konventtisaleja ja 300-paikkaisia valtakunnansaleja.

Työtä riittää edelleen. Paikallinen haaratoimisto järjestää työntekijöille majoituksen ja ateriat. Lisäksi heidän pyykkinsä pestään ja heidän muistakin päivittäisistä tarpeistaan huolehditaan. Myös paikalliset todistajat osallistuvat rakennustyöhön, joka tuo heille kaikille iloa.

Tämän valtavan rakennustyön organisoimiseksi pantiin vuonna 1985 alulle kansainvälinen rakennusohjelma. Tähän vapaaehtoistyöhön voivat anoa 19–55-vuotiaat Jehovan todistajat, joilla on ainakin yksi rakennustyössä tarvittava taito. Työkomennus kestää yleensä kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, tosin joskus se voi venyä vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi.

Rakentajien vaimoja on opetettu muun muassa raudoittamaan, laatoittamaan, hiomaan ja maalaamaan. Jotkut heistä valmistavat aterioita tai siivoavat asuintiloja.

Kotiin palattuaan jotkut vapaaehtoistyöntekijät ovat kiittäneet kirjeitse mahdollisuudesta olla mukana rakennustyössä. Muuan pariskunta kirjoitti: ”Paljon kiitoksia siitä, että saimme työskennellä Budapestin haaratoimistossa. Unkarilaiset todistajat olivat todella rakkaudellisia ja arvostavia! Oli haikeaa erota heistä kuukauden jälkeen. Hyvästien sanominen on aina vaikeaa. Toivomme voivamme palata sinne keväällä. Rakennuksilla viettämämme kuukaudet ovat aina tuntuneet elämämme parhailta.”