Siirry sisältöön

Yhdestä raamattukurssista poikii monia

Yhdestä raamattukurssista poikii monia

Guatemalalainen Marta, joka on Jehovan todistaja, opiskelee kektšin kieltä, koska hän haluaa kertoa Raamatusta tuota kieltä puhuville ihmisille. Eräänä päivänä hän näki sairaalasta tulevan miehen. Marta päätteli miehen ulkoasusta, että hän saattaisi asua vuoristossa sijaitsevassa kektšinkielisessä kylässä, jossa todistajat olivat käyneet vain harvoin. Marta meni miehen luokse ja puhui hänelle kektšin kielellä muutaman sanan.

Marta tarjosi miehelle raamattukurssia. Mies innostui asiasta, mutta sanoi, ettei hänellä ollut varaa maksaa kurssista. Marta kertoi, että Jehovan todistajat tutkivat ihmisten kanssa Raamattua ilmaiseksi. Hän ehdotti, että he voisivat tutkia puhelimitse ja että miehen koko perhe voisi olla mukana. Miehestä se oli hyvä idea. Hän osasi puhua ja lukea espanjaa, joten Marta antoi hänelle espanjankielisen Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen. Hän antoi miehelle myös kektšinkielisen Mitä Raamattu todella opettaa? -kirjan, jota käytetään Raamatun tutkimisen apuna. Seuraavalla viikolla mies, hänen vaimonsa ja heidän kaksi lastaan alkoivat tutkia Raamattua Martan kanssa puhelimitse. He tutkivat kaksi kertaa viikossa. Marta kertoo: ”Koska en osannut kektšiä mitenkään hyvin, tutkimme espanjaksi, ja mies tulkkasi vaimolleen sen, mitä puhuimme. Lapset osasivat espanjaa.”

Mies oli kirkkonsa pastori. Hän alkoi opettaa seurakuntalaisille sitä, mitä oli oppinut raamattukurssilla. Seurakuntalaiset pitivät kuulemastaan ja kysyivät, mistä hän oli oppinut näitä uusia asioita. Mies kertoi raamattukurssista, ja yksi kerrallaan he liittyivät mukaan. Pian puhelimen ääreen kokoontui joka viikko noin 15 henkeä tutkimaan Martan kanssa. He laittoivat mikrofonin puhelimen viereen niin että kaikki kuulivat.

Marta kertoi raamattukurssista seurakuntansa vanhimmille, ja yksi vanhimmista meni käymään kylässä, jossa kurssin oppilaat asuivat. Hän kutsui heidät kierrosvalvojan * esitelmään. Se pidettäisiin kylässä, jonne piti ensin ajaa tunnin verran autolla ja sen jälkeen kävellä vielä kaksi tuntia. Oppilaat sanoivat tulevansa mielellään, ja 17 heistä saapui paikalle.

Joitain viikkoja myöhemmin kierrosvalvoja ja jotkut muut todistajat viettivät neljä päivää oppilaiden kanssa. Aamupäivisin he katsoivat kektšinkielisiä Raamattuun perustuvia videoita jw.orgista ja tutkivat julkaisua Ketkä tekevät Jehovan tahdon nykyään? Iltapäivisin he katsoivat JW Broadcastingissa olevaa aineistoa. Lisäksi kierrosvalvoja järjesti kaikille oppilaille oman raamattukurssin.

Noiden neljän päivän aikana todistajat kertoivat Raamatun sanomasta myös kektšinkielisissä lähikylissä ja kutsuivat ihmisiä erikoiskokoukseen. Kokouksessa veljet tarjosivat kaikille 47:lle läsnä olevalle kiinnostuneelle omaa raamattukurssia. 11 perhettä otti kurssin vastaan.

Muutaman kuukauden kuluttua vanhimmat päättivät, että kylässä pidettäisiin kokous joka viikonloppu. Nykyään kokouksessa käy säännöllisesti noin 40 henkeä. Jeesuksen kuoleman muistojuhlassa oli läsnä peräti 91.

Marta muistelee tätä kokemusta ja sitä, miten kaikki alkoi ja miten tapahtumat etenivät. Hän sanoo: ”Olen kiitollinen Jehovalle. Joskus minusta tuntuu, etten voi tehdä paljonkaan, mutta olemme työkaluja Jumalan kädessä. Hän näki kyläläisten sydämeen ja veti heidät palvelijoidensa joukkoon. Jehova rakastaa heitä.”

^ kpl 5 Kierrosvalvojana toimiva Jehovan todistaja vierailee säännöllisesti noin 20 seurakunnassa, jotka muodostavat kierroksen.