Skip to content

Skip to table of contents

Piisii, a wan manii di Gadu e meke sama abi

Piisii, a wan manii di Gadu e meke sama abi

Ala sama wani piisii aini a libi. Ma wi e libi aini den lasiti dei, neen meke a libi e „taanga” gi ala sama (2 Timotiyesi 3:1). Son sama nai piisii moo fu di taawan nai libi bun anga den. Taawan nai piisii moo fu di den siki, den lasi den wooko efuso fu di wan sama di den lobi dede. A libi nai switi gi son sama moo fu di wan sani pasa di e gi den booko-ede efuso di meke den e kusumi. Wan sama di e dini Yehofa seefi sa booko-saka te, da a nai piisii moo. San o yeepi i fu piisii baka te a sani ya miti i?

Efu u wani sabi a sani ya, u mu sabi san e meke wan sama piisii tuutuu anga san e yeepi son sama fu den á lasi a piisii fu den winsi fa tesi be e miti den. Baka dati wi o luku san u mu du fu piisii winsi san e pasa. Wi o si san u mu du tu fu moo piisii aini a libi.

SAN A PIISII?

A ná te wan sama e lafu, da ai piisii. Pakisei a sani ya: Te son sama duungu, a soso lafu ai lafu. Ma te en ain kiin a nai lafu moo, bika a sopi á puu den booko-ede fi en. Na a sopi be meke ai lafu. A á be e piisii tuutuu.​—Odo 14:13.

Piisii na a fasi fa wi e fii te u fende wan bun efuso te u sabi taki wi o fende wan bun. Wan sama di e piisii tuutuu, e piisii winsi sani nai go bun anga en (1 Tesalonikasama 1:6). Winsi wan sani pasa di e meke wi ati boon, wi e piisii ete. Den be e fon den apostel fu di den be e leli sama sani fu Yesesi, ma toku „di den apostel komoto na a kuutu osu fu den Dyu, den be e piisii, bika Gadu si den enke sama di fiti fu teke sen fu Yesesi ede” (Toli 5:41). Den á be e piisii fu di den fon den, ma den be e piisii fu di den holidoo di tesi miti den.

Piisii a ná wan manii di wan sama e meke anga en. Yu abi fu meke moiti efi i wani piisii tuutuu. Saide u taki a sani ya? Bika piisii a wan fu den manii di a santa yeye e meke sama abi. Na a santa yeye fu Gadu e yeepi u fu piisii tuutuu (Efeisesama 4:24; Galasiyasama 5:22). Te wi e piisii tuutuu, u ná o booko wi ede tumisi te nowtu e miti u.

SAMA DI U SA WAKA A DEN BAKA

Yehofa wani bun sani pasa a goontapu. A á lobi den ogii di e pasa aini a ten ya. Ma winsi fa sama e du ogii, Yehofa e piisii ete. Beibel taki: „Kaakiti anga piisii de a pe ai tan” (1 Koloniki 16:27). Yehofa e piisii te ai si den bun sani di a foluku fi en e du.​—Odo 27:11.

Wi e waka a Yehofa baka te wi e meke moiti fu piisii winsi fa sani nai go enke fa u wani. Wi á mu e booko wi ede tumisi te sani nai go enke fa u wani, ma u mu poti pakisei a den bun sani di wi abi, da  u wakiti anga pasensi. Bika sani o go bun aini a ten di e kon. *​—Luku a maiki a ondoo.

Beibel e taki fu omen sama di be e piisii winsi fa sani be e miti den. Abalaham be e piisii winsi fa omen ogii be e miti en. A be e piisii tu winsi fa taa sama be e du sani di be sa meke ogii miti en (Genesesi 12:10-20; 14:8-16; 16:4, 5; 20:1-18; 21:8, 9). San be meke ai piisii? A be e pakisei a nyun goontapu di a Mesiyas o tii (Genesesi 22:15-18; Hebrewsama 11:10). Yesesi taki: „U dda Abalaham be e piisii fu di a be e angii fu si a dei fu mi. We, a si en tu. A piisii di a si en” (Yohanisi 8:56). Wi e waka a Abalaham baka te wi e pakisei fa a libi o switi aini a ten di e kon.​—Romesama 8:21.

Pawlesi anga Silas seefi biibi be taanga, neen meke den be e piisii winsi fa omen tesi be e miti den. Wan leisi den fon Pawlesi anga Silas te a fon, neen den sooto den. Ma toku den be e „singi gafa Gadu” (Toli 16:23-25). Den be man holidoo fu di den be e pakisei den sani di Gadu paamisi. Den be e piisii bika den be sabi taki a fu di den e waka a Yesesi baka meke sama be e du ogii anga den. Wi e waka a Pawlesi anga Silas baka te wi e pakisei den wini di wi e fende te wi e dini Gadu anga u hii ati.​—Filipisama 1:12-14.

U sa waka a omen baala anga sisa baka aini a ten ya. Den sama ya be e piisii winsi fa omen sani be miti den. Aini november 2013, wan gaan daai winta poli den osu fu moo enke 1000 Kotoigi aini Filipeini. Wan baala den e kai George di e tan a Tacloban osu be booko tu. Ma toku a taki: „Winsi fa a gaan nowtu ya miti u, toku den baala anga sisa e piisii. Mi á man taigi u fa wi e piisii.” Efu wi e pakisei den sani di Yehofa du gi u, neen wi e teke den sani de fu bigi, wi o go e piisii winsi san e miti u. San a den taa sani di Yehofa du gi u di e meke u piisii?

DEN SANI DI E MEKE U PIISII

A moo gaan sani di e meke u piisii, a di wi anga Yehofa a mati. U sabi a Kownu fu hemel anga goontapu. Yehofa a u Dda, u Gadu, anga u Mati!​—Psalm 71:17, 18.

Wi e piisii tu di Yehofa gi u libi anga di a gi wi a okasi fu piisii (Peleikiman 3:12, 13). Yehofa meke u sabi en. U sabi saide u de libi tu (Kolosesama 1:9, 10). Ma a omen sama á sabi saide u de a libi. Pawlesi taki: „’Ain á si, yesi á yee, nawan sama be poi sabi san Gadu seeka gi den sama di lobi en.’ Ma Gadu meke a yeye fi en soi u den sani ya” (1 Korentesama 2:9, 10). Wi e piisii fu di u sabi fa Yehofa wani u libi anga san a o du aini a ten di e kon.

Yehofa du moo sani gi u. A yeepi u fu fende paadon fu den sondu fu u (1 Yohanisi 2:12). A paamisi u taki dyonson wi o libi fu teego aini a nyun goontapu (Romesama 12:12). Nownow seefi wi abi omen mati di e dini Yehofa makandaa anga wi (Psalm 133:1). Boiti dati ai yeepi u fu Saatan anga den ogii yeye a du ogii anga u (Psalm 91:11). Efu wi e pakisei ala den sani di Yehofa e du gi u, wi o moo piisii.​—Filipisama 4:4.

SAN O YEEPI U FU MOO PIISII

Wan Kelesten sa piisii moo fa ai piisii kaba? Yesesi taki: „Mi taigi u den sani ya bika mi wani u piisii enke fa mi e piisii. Mi wani u piisii tuutuu” (Yohanisi 15:11). A sani ya e soi taki u sa piisii moo enke fa wi e piisii kaba. A piisii di wi e piisii de enke  wan faya. Efu u wani a faya bigi, u mu poti moo udu na a faya. Ná feegete taki na a santa yeye e meke u piisii. Neen meke efu u wani piisii moo, u mu begi Gadu fu a gi wi en santa yeye. U mu sidon pakisei den sani di u leisi aini Beibel tu, bika anga santa yeye Gadu meke sama sikiifi Beibel.​—Psalm 1:1, 2; Lukasi 11:13.

Wan taa sani di o yeepi u fu moo piisii, a te wi e du sani di Yehofa lobi (Psalm 35:27; 112:1). Saide? Bika Gadu meke u fu du san a wani. Beibel taki u mu „lesipeki a tuu Gadu, du san den weiti fi en taki, bika a fu dati a meke u” (Peleikiman 12:13). Neen meke na a dini di wi e dini Yehofa o meke u piisii tuutuu. *​—Luku a maiki a ondoo.

DEN WINI DI WI E FENDE TE WI E PIISII

Moo wi e piisii, moo wi e fende wini. Yehofa o moo piisii anga wi te wi e dini en anga piisii winsi nowtu e miti u (Deitolonomi 16:15; 1 Tesalonikasama 5:16-18). Efu wi e piisii tuutuu, u ná o si gudu enke a moo pelensipali sani. Ma wi o meke moiti fu fika sani di u lobi fu u sa du moo gi Yehofa (Mateyesi 13:44). Te wi e si den wini di wi e fende te u du moo gi Yehofa, wi o moo piisii. Wi o meke taawan piisii tu.​—Toli 20:35; Filipisama 1:3-5.

Wi o moo gusontu te wi e piisii. Beibel taki: „Wan ati di e piisii a wan bun deesi” (Odo 17:22). Wan sama di ondoosuku a gusontu fu libisama a wan sikoo den e kai Nebraska Universiteit na Ameekankondee taki aseefi sani di sikiifi aini Beibel. A taki: „Efu yu e piisii, efi i tifeedi anga i libi nownow i gusontu o go a fesi aini a ten di e kon.”

Neen meke efu wi e begi Yehofa fi en santa yeye yeepi u, efu wi e sutudeli a Wowtu fi en anga efu wi e sidon pakisei den sani di u leli, wi o piisii winsi fa a ten taanga. Wi o moo piisii tu te wi e pakisei den bun sani di Yehofa e du gi u nownow, te wi e waka a den sama di biibi taanga baka anga te wi e meke moiti fu du san Yehofa wani. Te u du ala den sani ya wi o si taki a sani di sikiifi a Psalm 64:10 a tuu. A taki: „Den sama di e libi leti o piisii anga den sani di Yehofa du gi den. Den o go kibii neen.”

^ paragraaf 10 Wi o taki fu pasensi aini wan taa artikel di e taki fu den neigin fasi di a santa yeye e meke sama abi.

^ paragraaf 20 Efi i wani sabi san i mu du fu piisii moo, luku a faki „ Taa sani di o yeepi i fu piisii”.