¿Taqe chuymat qellqatanakarjam phoqäta?

¿Taqe chuymat qellqatanakarjam phoqäta?

“Taqe [akanakajj] qellqatawa jiwasanakan amuytʼasipjjañasataki, ukatsti jan ukham lurañasataki” (1 COR. 10:11).

QʼOCHUNAKA: 11, 61

1, 2. ¿Kunatsa Judá markan pusi reyinakapat yatjjatañäni?

 THAKI sarkasin maynir tinkuri uñjasma ukhajja, jan tinkuñatakejj wali amuyumpiw uka cheq pasasma. Jaqenakan pantjasitanakapat yatiñajja, kunanakantï jupanakajj pantjasipkäna uk jan lurañatakiw yanaptʼistu. Amuytʼañataki, Biblian parlki uka jaqenakan pantjasitanakapat yatjjatañajj yanaptʼistaspawa.

2 Pasïr yatichäwin yatjjataniwayktan uka pusi reyinakajja, Jehová Diosarojj taqe chuymaw servipjjäna, ukhamarus pantjasipjjarakïnwa. Kuna jan walinaksa lurapjjäna ukajj Biblian qellqatawa, sarnaqäwinakapat sum amuytʼañatakisa, jupanakjam jan pantjasiñatakis ukaw yanaptʼistaspa. ¿Kunanakatï uka reyinakar paskäna ukat kunsa yateqsna? ¿Jupanakjam jan pantjasiñatakejj kunas yanaptʼistaspa? (Romanos 15:4 liytʼañataki).

JAQENAKAN AMUYUPAR CONFIYAÑAJJ JAN WALIRUW API

3-5. 1) Asá reyejj Jehová Diosar taqe chuymas qalltan sirvkchïnjja, ¿kuna jan walsa luräna? 2) Baasá rey contra nuwaskäna ukhajja, ¿kunatsa Asá reyejj jaqenakaruk confiypachäna?

3 Kunsa Asá reyejj luräna uk nayraqat amuytʼañäni. Etiopenkiri mä millón soldadonakajj Judá marka tukjañatak sarapkäna ukhajja, Asá reyejj Jehová Diosaruw confiyäna. Ukampis Israel markan Baasá reyipampi nuwaskäna ukhajja, Diosarojj janiw confiyjjänti. Baasá reyejj Ramá markaru guerran saytʼasiñatak wakichkäna uk jan lurasjjañapwa Asá reyejj munäna. Ramá markajj Judá marka jakʼankänwa (2 Cró. 16:1-3). Siria markankir reyimp yanaptʼayasiñatakejja, qollqe churäna. Sirio markan soldadonakapajj Israel tribun markanakap tukjañatak sarapjjatap yatïna ukhajja, Baasá reyejj “Ramá markaru saytʼasiñatak wakichañjja apanukünwa” (2 Cró. 16:5). Asá reyejja, Siriankir reyimp yanaptʼayasiñ amtatapajj walikïkaspas ukhamwa amuypachäna.

4 Uk uñjasajja, Jehová Diosajj Asá reyin Jupar jan confiyatapat wal chuym usuyasïna. Ukatwa Hananí profetarojj amuytʼayañapatak khitäna (2 Crónicas 16:7-9 liytʼañataki). Hananí profetajj jupar akham sänwa: “Jichhat uksarusti jukʼampi guerranakawa jumataki utjani” sasa. Asá reyis Ramá marka apnaqjjchïnjja, jiwañapkamaw jupasa, Judá markasa walja guerranakan nuwasipjjäna.

5 Jehová Diosajj Asá reyir uñjasajj wal kusisïna sasaw pasïr yatichäwin saniwaytanjja. Cheqas Asá reyejj pantjasirïkchïnsa, taqe chuyma serviñ munatapwa Diosajj uñjäna (1 Rey. 15:14). Ukhamäkchïna ukasa, Asá reyejj jan sum amuytʼasisaw jan wal amtäna, ukhamatwa jan walinakan uñjasïna. Jehová Diosar confiyañat sipansa, ¿kunatsa uka reyejj jupa pachparuki ukhamarak jaqenakaruk confiypachäna? Guerran atipjañatakejja, militaranakajj kunanaktï lurapki ukham lurañwa munpachäna. Maysa toqetjja, inas jaqenakan ewjjtʼaparuk istʼasin ukham lurchïna.

6. ¿Kunsa Asá reyin pantjasitapat yateqsna? Mä uñachtʼäwimp uk qhanañchtʼma.

6 ¿Kunsa Asá reyin pantjasitapat yateqsna? Jiwasan amuyusaruk confiyañat sipansa, Jehová Diosaruw confiyañasa. Kuna probleman uñjaskasas Juparuw yanaptʼa mayiñasa. Akham jisktʼasiñaw yanaptʼistaspa: ‘¿Kunatï llakisiykistu ukjja amuyujarjamakit askichañ muntjja? ¿Jan ukajj Bibliat yateqawaykta uka ewjjtʼanakatcha nayraqat amuytʼastjja, ukat ukarjam askichañatakit chʼamachasiraktjja?’ sasa. Ukanak amuytʼañäni: Tantachäwiru jan ukajj mä jachʼa tantachäwir jan sarañamatak familiamajj jarkʼapjjeristam ukhajja, ¿kun lurañas wakisispa uk sum amuytʼasiñatakejj Jehová Diosaruti yanaptʼa mayisisma? Maysa toqetjja, jaya tiempo trabajo thaqaskasma ukhajj mä jaqejj nayatak trabajirapita siristam ukhajja, ¿sapa semanaw tantachäwinakajar sarañajajja sasin awisasmati? Jan ukajja, ¿uka trabajo jan aptʼasiñ laykojj amukëjjasmacha? Kuna llakinakan uñjaskasasa Salmo qellqerin aka ewjjtʼanakapat amuytʼasiñasawa: “Tatitun amparapar sarnaqäwim katuyasim, jupar taqe chuymamp alkatam, jupasti yanapätamwa” (Sal. 37:5).

¿JAN WALI JAQENAKAMPI SARNAQSNA UKHAJJ KUNAS PASASPA?

7, 8. ¿Kuna jan walinaksa Jehosafat reyejj luräna, ukat kunarus purtʼasïna? (23 janankir dibujo uñjjattʼäta).

7 Jichhajj Jehosafat reyit amuytʼarakiñäni, jupajj Asá reyin yoqapänwa. Jehosafat reyejj suma jaqënwa, ukatwa Jehová Diosajj jupar uñjasajj kusisïna. Diosar confiyasajj amuyumpiw kuns luräna, ukampis awisajj pantjasirakïnwa. Sañäni, Acab sat jan wali reyin phuchapampiw yoqaparojj casaräna. Qhepatsti, Micaya profetan ewjjtʼapar jan istʼasaw Acab reyimp mayachtʼasisin Siria marka contrajj nuwasïna. Guerranjja, Siriankir soldadonakajj niyapuniw Jehosafat reyir jiwayapjjäna (2 Cró. 18:1-32). Jerusalén markar kuttʼkäna ukhajja, Jehú profetajj akham jisktʼäna: “¿Kunatsa ñanqha jaqeru yanapta, ukhamarak Tatitun uñisirinakapampisa sumankaraktajja?” sasa (2 Crónicas 19:1-3 liytʼañataki).

8 Jehosafat reyejj janiw uka pantjasitanakapat yateqkänti, profetan amuytʼayatpachas jan walinak luraskakïnwa. Jehová Diosar munasiskänwa, Jupatakjam sarnaqañsa munarakïnwa, ukhampachasa Acab reyin Ocozías yoqapampiw mayachtʼasïna, jupasti Jehová Diosarojj janiw serviñ munkänti. Jehosafat reyejj Ocozías reyimpiw jachʼa barconak lurapjjäna. Ukampis janïr aptapkäna ukhaw uka barconakajj tʼunjatäjjäna (2 Cró. 20:35-37).

9. ¿Kunas jan wali jaqenakamp sarnaqsna ukhajj pasaspa?

9 Kunatï Jehosafat reyir paskäna ukatjja, ¿kunsa yateqsna? Jehosafat reyejj kunatï walïkäna ukwa luräna, taqe chuymaw Jehová Diosar thaqarakïna (2 Cró. 22:9). Ukampis Jehová Diosar jan munasiri jaqenakampiw jila partejj sarnaqäna, ukatwa jan walinakan uñjasïna, niyaw jiwayatas uñjasirakïna. Aka arunak amtasipuniñäni: “Suma yatiñan jaqenakamp chika sarnaqerejja, suma yatiñanirakïniwa; jan amuytʼan jaqenakamp chika sarnaqeristi, jan waltʼañaruwa purirakini” (Pro. 13:20). Jehová Diosatwa yaqhanakar parlañ muntanjja, ukampis jupanakamp amigösna ukhajj jan walinakanwa uñjassna.

10. 1) Casarasiñ munstan ukhajja, ¿kunsa Jehosafat reyit amtañasa? 2) ¿Khitinakampis amigöñäni uk ajllkasajj kunanakatsa amuytʼasiñasa?

10 Jiwasatï casarasiñ munstanjja, ¿kunsa Jehosafat reyit amtsna? Inas Jehová Diosaru jan munasiri mä waynaru jan ukajj mä tawaqor uñchʼukisksta. Diosan markapan janiw nayatakjam khitis utjkiti sasin inas amuyaraksta. Jan ukajj inas familiaranakamajj janïr sinti jilïrïkasinwa casarasiñama sasin sapjjarakstam. Cheqas Jehová Diosaw maynir munasiñatakisa, maynimp munatäñatakis lurawayistu. Ukampis casarasiñatakejj jiwasatakjam jan utjatap laykojja, ¿kunsa lursna? Jehosafat reyit amtañaw yanaptʼistaspa. Jupajja, niya jila partejj Jehová Diosaruw yanaptʼa mayisirïna (2 Cró. 18:4-6). Ukampis Jehová Diosar jan munasiri Acab reyin amigoparu tuküna ukhajja, Jehová Diosan ewjjtʼanakaparojj janiw istʼjjänti. Jehosafat reyejj aka arunak amtasiñapänwa: “Tatitusti sumwa uñjaski taqe akapachana kunanakatejj lurasiski ukanakjja, ukhamata chʼama churañataki khitinakatejj cheqpachana juparu iyawsasipki ukanakaru” (2 Cró. 16:9). Jehová Diosajj wal yanaptʼañ munistu, ukjja janipuniw armañasäkiti. Jupajj wal munasistu, kunas llakisiyistu uksa yatirakiwa. ¿Jehová Diosaw khitimpis casarasëjja uk sum ajlliñatak yanaptʼitani sasat confiyta? Ukhamächi ukhajja, Jehová Diosaw horasapar yanaptʼaskätam.

Jehová Diosar jan servir jaqenakampejj janiw amigöñasäkiti (10 tʼaqa uñjjattʼäta).

JANIPUN JACHʼA JACHʼA TUKUMTI

11, 12. 1) ¿Ezequías reyejj kunjam chuymanïnsa ukjja kun lurasas qhanstayäna? 2) ¿Kunatsa Jehová Diosajj Ezequías reyir perdonäna?

11 ¿Kunsa Ezequías reyit yateqsna? Kunas chuymapan utjäna uk amuyasiñapatakiw Jehová Diosajj yanaptʼäna (2 Crónicas 32:31 liytʼañataki). Kunapachatï Ezequías reyejj wal usuntäna ukhajja, Diosajj nayaw qolläma sänwa ukat confiyañapatakejj mä milagro taypiw mä señal churarakïna. Tunka gradanakwa Jehová Diosajj chʼiwi (chʼiwu) qhepar jittayäna. Babilonia markankir principenakajj uka milagrot jukʼampi yatiñwa munapjjpachäna, ukatwa mä qawqha chachanakar Ezequiasar jisktʼanipjjañapatak khitapjjäna (2 Rey. 20:8-13; 2 Cró. 32:24). Kunjamsa uka jaqenakar uñjañapäna uk janiw Jehová Diosajj siskänti. Kunsa lurani uk uñjañatakiw Diosajj ‘sapak jaytäna’ siw Biblianjja. Ezequías reyisti Babiloniat jutiri jaqenakarojj taqe suma imatanakapwa uñachtʼayäna. Ukhamatwa kunas chuymapan utjäna ukajj yatisjjäna. ¿Kunatsa ukham sistanjja?

12 Ezequías reyejj jachʼa jachʼaw tukjjäna. Ukatsti “aski katoqkasasa janiw [yuspärasir] chuymanïkänti”. Kunatsa jachʼa jachʼa tuküna uk Bibliajj janiw qhanañchkiti. Inas asirionakar atipjasa, jan ukajj Jehová Diosajj usupat qollkäna uk uñjasin ukham tukchïna. Inas wali qamirïtapata, ukhamarak wali uñtʼatätapat ukham tukurakchïna. Jehová Diosarojj qalltan taqe chuymas sirvkchïnjja, tiempompejj jachʼa jachʼaw tuküna, ukatwa Jehová Diosajj uka reyir jan sum uñj-jjänti. Qhepatjja Ezequías reyejj “jiskʼaruw tuküna”, mä arunjja, altʼat chuymanëjjänwa, ukatwa Diosajj perdonäna (2 Cró. 32:25-27; Sal. 138:6).

13, 14. 1) Kunjam chuymanïtansa ukajja, ¿kunjamatsa qhanstaspa? 2) Mayninakajj jachʼañchtʼapjjestaspa ukhajja, ¿kunsa lursna?

13 ¿Kunsa Ezequías reyitsa, pantjasitapatsa yateqsna? Jehová Diosajj Asiria markankir soldadonakaru atipañapatak yanaptʼkäna, ukhamarak usupatsa qollkäna uka qhepatwa Ezequiasajj jachʼa jachʼa tuküna. Kunapachatï taqe kunas sumakïski, jan ukajj mayninakajj wali sum lurtajja sasin sapjjestaspa ukhajja, ¿kunsa lursna? Luratasanwa kunjam chuymanïtansa ukajj amuyasini. Sañäni, mä jilatajj walja jaqenak nayraqatan sum arstʼañatak wal wakichtʼasispa ukhajja, sum arstʼipan jilat kullakanakajj jachʼañchtʼapjjaspawa. Ukham jachʼañchtʼatajja, ¿kunsa jilatajj luraspa?

14 Jesusan aka arunakap amtañasapuniwa: “Ukhamarakiw jumanakajj kunapachatï taqe kuntejj Diosajj luram sapktam ukanak tukuyasajj sapjjañamajja: ‘Inamaya uywatanakakïpjjtwa, kunatejj lurañanakajjäkän ukakwa lurapjjta’ sasa” (Luc. 17:10). Amtapuniñäni, Ezequiasajj jachʼa jachʼaw tuküna, Jehová Diosajj kunjamsa yanaptʼäna ukanakat armasisajj janiw yuspärjjänti. Ukhamasti, sum arstʼatasat mayninakajj jachʼañchtʼapjjestaspa ukhajja, ¿kunas altʼat chuymanïskakiñatakejj yanaptʼistaspa? Jehová Diosajj kunjamsa yanaptʼistu ukanakatwa lupʼiñasa. Ukatsti kunjamsa Diosajj yanaptʼawayistu ukanakwa jupanakar yatiyaraksna. Kunjamtï yatktanjja, sum arstʼañatakejj Jehová Diosaw Biblia churistu, qollan ajayupampis yanaptʼarakistu.

KUNSA LURAÑÄNI UK AMTAÑATAKEJJ DIOSAMPI YANAPTʼAYASIÑÄNI

15, 16. ¿Kunatsa Josiasajj jiwañar purtʼasïna?

15 ¿Kunsa Josías reyit yateqaraksna? Josiasajj suma reyïkchïna ukasa, pantjasïnwa ukatwa jiwayatas uñjasirakïna (2 Crónicas 35:20-22 liytʼañataki). ¿Kunsa uka reyejj luräna? Egiptonkir Necao (Nekó) sat reyimpi nuwasiriw saräna, ukham lurañapajj janiw wakiskänti. Egiptonkir reyejj ‘janiw jumamp nuwasir jutkti’ sasaw säna. Uka arunakasti “Dios pachpatwa jutaskäna” sasaw Bibliajj qhanañchi. Josías reyejj jan istʼasaw guerratak wakichtʼasisajj saräna, ukatsti ukanwa jiwayapjjäna. ¿Kunatsa Necao rey contrajj nuwaspachäna? Bibliajj janiw uk qhanañchkiti.

16 Necao reyin arunakapajj Jehová Diosatti jutäna janicha ukwa Josiasajj yatjjatañapäna. ¿Kunjamatsa yatispäna? Jeremías profetaruw jisktʼasiñapäna (2 Cró. 35:23, 25). Kunanakas pasäna ukanakatwa amuytʼasiñapäna. Necao reyejj janiw Jerusalén marka contrajj jutkänti, jan ukasti Carquemis cheqaruw yaqha markamp nuwasiñatak saraskäna. Necao reyejj janiw Jehová Diosarusa ni markaparus jiskʼachkänti. Josíasajj guerrar saraniti janicha uk amtañatakejja, janiw taqe ukanakat amuytʼkänti. ¿Kunsa ukat yateqsna? Mä jan walin uñjasisasa ukhamarak kunsa lurañäni uk amtañatakisa, Jehová Diosajj kun lurañassa muni ukwa nayraqat amuytʼasiñasa.

17. ¿Josías reyjam jan pantjasiñatakejj kun lurañas yanaptʼistaspa?

17 Kunsa lurañäni uk janïr amtkasajja, Biblian kawkïr ewjjtʼanakapas yanaptʼistaspa, kunjamsa uka ewjjtʼarjam sarnaqsna ukwa amuytʼañasa. Awisajja inas Bibliat apstʼat qellqatanakat jukʼamp yatjjataña, jan ukajj jilïr irpirinakar yanaptʼa mayiñ wakisitap amuychiñäni. Biblian ewjjtʼanakapat jukʼamp amuytʼañatakiw uka jilatanakajj yanaptʼapjjestaspa. Mä kullakat amuytʼañäni, jupan esposopajj janiw Jehová Diosan Testigopäkiti. Kullakajj semanan mä uru yatiyir sarañatakiw amti (Hech. 4:20). Ukampis uka urojja, esposopajj yatiyir jan sarañapatakiw mayi. Ukatjja akham sarakiwa: ‘Jaya tiempow jan kawksa sarjjtanti, jichhürojj jumampiw pasiytʼir sarañ muntjja’ sasa. Uk istʼasajja, kun lurañas wakisispa uk amuytʼañatakiw Biblian ewjjtʼanakapat amuytʼasi. Kullakajja Jehová Diosar istʼañ wakisitapsa, Jesusajj jaqenakar yatiyir sarapjjäta siskäna ukar istʼañ wakisitapsa amtarakiwa (Mat. 28:19, 20; Hech. 5:29). Ukatsti, chachapar istʼañ wakisitapsa, Diosan serviripjamajj sum amuytʼirïñ wakisitapsa amtarakiwa (Efe. 5:22-24; Fili. 4:5, NM). ¿Esposopajj yatiyir jan sarañapatakit ukham arjjaypacha, jan ukajj cheqapuniti jupampi pasiytʼir sarañ munpacha? Cristianonakajja, taqe luratanakasanwa Jehová Diosar kusisiyañ muntanjja, kunsa lurañäni uksa sumwa amuytʼañasaraki.

DIOSAR TAQE CHUYMA SERVISKAKIÑÄNI, UKHAMAT KUSISITÄÑATAKI

18. Judá markankir pusi reyinakat yatjjatasajja, ¿kunsa yateqawaytanjja?

18 Jiwasajja, uka pusi reyinakajj kunanakantï pantjasipkäna ukhamarakiw awisajj pantjassna. Sañäni: 1) amuyusarjamakiw kun lurañsa munsna, 2) jan wali jaqenakampiw sarnaqsna, 3) jachʼa jachʼaw tuksna, 4) kun lurañassa Jehová Diosajj muni uk jan amuytʼasisaw mä amtar pursna. Ukhamsa pantjaskchiñänejja, nayajj janiw Jehová Diosatakjam sum sarnaqer jaqëkti sasajj janiw amuyañasäkiti. Jehová Diosajj uka reyinakan suma luratanakapwa amtäna, jiwasat amtarakiniwa. Jupar taqe chuyma serviñatak chʼamachasitassa, munasitassa Jehová Diosajj yatiwa. Ukatwa uka pusi reyinakan pantjasitanakapa Bibliaru qellqayäna, ukhamat jupanakat amuytʼasin jachʼa juchanakaru jan purtʼasiñasataki. Ukhamajja, Biblian parlki uka sarnaqäwinakat amuytʼapuniñäni, Jehová Diosarus ukham yanaptʼatapat yuspärapuniñäni.