Jehová Diosar taqe chuyma serviñäni
“Tatay, [...] kunjämsa nayajja suma cheqa chuymampi serviyäsma uka [amtasma]” (2 REY. 20:3).
QʼOCHUNAKA: 52, 65
1-3. ¿Biblian “chuyma” sasinjja kunanakatsa parlaski? Uk mä uñachtʼäwimpi qhanañchtʼma.
JUCHARARÄTAS laykojj taqeniw pantjastanjja. Ukampis Jehová Diosaw juchat qhespiyawayistu, pantjasktan ukhas perdonarakistuwa. Altʼat chuymanïktan ukhamarak taqe chuyma arrepentisktan ukhajja Diosajj perdonistuwa. Janirakiw “jucha luratasarjam tʼaqhesiykistuti” (Sal. 103:10). Diosajj wali perdonirïkchisa, ‘taqe chuymaw Jupar serviñasa’ (1 Cró. 28:9). ¿Kunjamsa pantjasirïkasas Diosar taqe chuyma sirvsna?
2 Amuytʼañatakejja, Asá reyimpit Amasías reyimpit parltʼañäni. Jupanakajj kunatï askïki ukanakwa lurapjjäna, maysa toqetjja pantjasirïpjjatap laykojj jan walinakarus purtʼasipjjarakïnwa. Ukampis Biblianjja akham siwa: “Asá reyejj taqe chuymaw Tatitur arkäna” sasa (2 Cró. 15:16, 17; 25:1, 2; Pro. 17:3). Uka reyejj Jehová Diosatakjam sarnaqañatakiw chʼamachasïna, taqe chuymaw servirakïna. Amasías reyisti, Diosarojj janiw taqe chuyma sirvkänti. Diosan enemigopäkäna uka markar tukjasajja, uka markan idolonakapwa apasïna ukatsti yupaycharakïnwa (2 Cró. 25:11-16).
3 Jehová Diosar taqe chuyma servir mä jaqejja, wal Jupar munasi, ukat wiñayaw serviñ munaraki. Biblianjja “chuyma” sasajj kunanakatï chuymasan utji ukanakatwa jila partejj parli. Ukat kunanaktï lupʼisktan, kunanakarutï wal munasktan, kunanak lurañtï wal munktan ukhamarak kunatsa ukanak lurtan ukanakatwa parlaski. Pantjasirïkasinsa, Jehová Diosarojj “taqe chuymaw” sirvsna. Janiw ukham lurañajäwa sasakejj ukanak lurktanti, jan ukasti taqe chuymaw Diosar sirvtanjja (2 Cró. 19:9).
4. ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?
4 Kunjamsa Jehová Diosar taqe chuyma sirvsna ukanak sum amuyañatakejja, Asá, Jehosafat, Ezequías ukat Josías reyinakat yatjjatañaw yanaptʼistani. Uka pusi reyinakajj pantjasipkchïnsa, Diosatakjam sarnaqañatakiw chʼamachasipjjäna. Diosasti taqe chuyma serviñatak chʼamachasipjjatap amuyarakïnwa. ¿Kunatsa Jehová Diosajj jupanakar ukham uñjäna? ¿Kunsa ukajj jiwasar yatichistu?
ASÁ REYEJJ TAQE CHUYMAW DIOSAR SERVÏNA
5. ¿Asá chachajj reyëjjäna ukhajja kunsa luräna?
5 Israel markajj alay toqenkir Israel tribumpiru, aynach toqenkir Judá tribumpir jaljtkäna uka qhepatjja, Judá tribun kimsïr reyipajj Asá satänwa. Uka reyisti, Judá markan utjkäna uka kʼari religionsa ukhamarak qʼañu lurañanak utjkäna ukanaksa tukjañwa amtäna. Ukarjam lurañatakisti jaqenakajj adorapkäna uka idolonak qʼal tʼunjäna, templotsa chacha pura jan wali luririnakarojj alisnukünwa. Ukatsti Asá reyejj “Maaca sat awichapan tayka reina [sutip] apaqäna, jupana Asera sat mä ídolo lurayatapata” (1 Rey. 15:11-13). Markankirinakarojj Jehová Diosar thaqapjjañapataki ukhamarak ‘leyinakapa mandamiento arunakapa’ istʼapjjañapatakiw wal chʼamañchäna. Judá markan taqeni Diosar servipjjañapatakejja, Asá reyejj walpun chʼamachasïna (2 Cró. 14:4).
6. Etiopenakajj Judá markampi nuwasiñatak jutapkäna ukhajja, ¿kunsa Asá reyejj luräna?
6 Asá chachajj reyïkäna ukkhajja, Judá markan tunka maranakaw guerranakajj jan utjkänti. Ukampis qhepatjja, etiopenakaw mä millón soldadonakampi 300 carronakampejj nuwasiñatak jutapjjäna (2 Cró. 14:1, 6, 9, 10). ¿Uk uñjasajj kunsa Asá reyejj luräna? Jehová Diosaw yanaptʼistani sasaw confiyäna. Ukatwa uka guerran atipañatakejj Jehová Diosar oracionan yanaptʼa mayisïna (2 Crónicas 14:11 liytʼañataki). Jehová Diosasti uka mayisitapar istʼänwa, ukatwa Asá reyejj Etiopía markankir soldadonakar qʼal jiwarayäna (2 Cró. 14:12, 13). Awisajja, Israel markan reyinakapajj janis taqe chuyma arkapkchïnjja, Jehová Diosajj cheqpach Diosätap uñachtʼayañatakiw markaparojj guerranakan atipapjjañapatak yanaptʼirïna (1 Rey. 20:13, 26-30). Qhepa maranakanjja Asá reyejj Jehová Diosar yanaptʼa mayiñat sipansa, Siria markankir reyiruw yanaptʼa mayïna, ukajj jan walipunïnwa (1 Rey. 15:16-22). Ukhamsa pantjaskchïnjja, Jehová Diosajj taqe chuyma serviñ munatapwa uñjäna. Ukatwa Biblian akham qhanañchi: “Asajj Tatitumpejja suma askinwa saräna” sasa (1 Rey. 15:14). ¿Kunsa uka reyit yateqassna?
7, 8. ¿Kunanakansa Asá reyit yateqassna?
7 ¿Jehová Diosarojj taqe chuymat servisktan janicha uk kunjamatsa yatsna? Sapa mayniw akham jisktʼasiñasa: ‘¿Jan walinakan uñjaskasas Jehová Diosar istʼaskakïti? ¿Diosan markapan qʼomäñapatakejj yanaptʼapunïti?’ sasa. Asá reyit amtañäni, Maaca sat awichapar tayka reina sutip apaqañatakejj jan ajjsarirïñapänwa. Awisajja Asá reyjam jan ajjsarirïñaw wakisirakini. Amuytʼañäni, mä munat amigomasa jan ukajj mä familiaramas juchapat jan arrepentisitapat tamat jaqsuta uñjasispa ukhajja, ¿kunsa lurasma? ¿Jupampejj parlaskakismati, chuymamarjamajj kun lurañsa munasma?
8 Awisajj Asá reyjamaw taqenis jiwas conträpkaspa ukham amuyassna. Compañeronakamasa profesoranakamasa Jehová Diosan Testigopätamatwa jumat larusipjjaspa. Trabajonjja jachʼa tantachäwinakar sarañataki permiso mayitamata, jan ukajj arumanakamppacha jan trabajiñ munatamatwa jiskʼachapjjeristam. Ukham pasani ukhajja Asá reyit yateqasisaw Jehová Diosar jukʼamp confiyañasa. Wal orasiñasa, jan ajjsarirïñasawa, kunatï askïki uk luraskakiñatakis chʼamachasiskakiñasawa. Amtapuniñäni, Asá reyirojj Jehová Diosaw yanaptʼäna, jiwasarojj ukhamarakiw yanaptʼistani.
9. ¿Yatiyktan ukhajja kunjamsa Diosar kusisiysna?
9 Asá reyejj janiw jupatak llakiskänti, jan ukasti, ‘Jehová Diosar jakʼachasipjjañapatakiw’ jaqenakar chʼamañchtʼäna. Jiwasajj ukhamarakiw Diosar jakʼachasipjjañapatakejj jaqenakar yanaptʼtanjja. Ukham luratasjja Diosajj sum uñjaski. Jupar munasitasata, jaqenakat sintisitasata, jutïrinsa sum jakasipjjañapataki yanaptʼañ munasaw yatiyir sartanjja, uk uñjasasti Jehová Diosajj wal kusispacha.
JEHOSAFAT REYEJJ DIOSARUW THAQÄNA
10, 11. ¿Kunanakansa Jehosafat reyit yateqassna?
10 “Josafat reyisti Asá awkipjamawa cheqa [chuymampi] sarnaqäna” (2 Cró. 20:31, 32). ¿Kunjamsa uk luräna? Awkipat yateqasisajja, Jehová Diosar jakʼachasipjjañapatakiw jaqenakar chʼamañchtʼäna. Judá markanakan “Tatitun Leyipa libropampi” yatichapjjañapatakiw jaqenakar khitäna (2 Cró. 17:7-10). Alay toqenkir Israel tribur yatiyiris sararakïnwa, ukhamat Efraín qollun jakiri jaqenakar “Tatit Diosapar kuttʼayaniñataki” (2 Cró. 19:4). Jehosafat reyejj taqe chuymaw ‘Jehová Tatitur thaqäna’ (2 Cró. 22:9).
11 Jehová Diosajj taqe jaqenakan jupjjat yatipjjañapwa muni, jiwasajj uka amtap phoqasiñapatakiw yanaptʼaraksna. ¿Jumajja sapa phajjsi yatiyañ amtasktati? ¿Diosar servipjjañapataki yaqhanakar Bibliat yatichañ munasmati? ¿Ukham lurañatakejj Diosar oracionan yanaptʼa mayisisktati? Jumatï chʼamachasïtajja, Bibliat maynir yatichañatakejj Jehová Diosaw yanaptʼätam. ¿Lurañanakamat tiempo apstʼasisin Bibliat yatichir sarasmati? Jehosafat reyejj Jehová Diosar kuttʼapjjañapatak yanaptʼañatakiw chʼamachasïna, jiwasajj ukhamarakiw Diosat jitheqtatäpki ukanakar yanaptʼañatakejj chʼamachasiñasa. Tamasajj yatiyki uka cheqanakanjja, khitinakatï tamat jaqsutäpki, juchapatsa arrepentisipkaraki ukanakarojj jilïr irpirinakaw yanaptʼañatakejj visittʼapjjañapa.
12, 13. 1) ¿Ajjsarkäna ukhajj kunsa Jehosafat reyejj luräna? 2) ¿Kunatsa Jehosafat reyita yateqasiñasa?
12 Kunapachatï mä ejercitojj Judá markamp nuwasir jutkäna ukhajja, Jehosafat reyejj Asá awkipjamarakiw Jehová Diosaw yanaptʼistani sasin confiyäna (2 Crónicas 20:2-4 liytʼañataki). Jehosafat reyejj ajjsaränwa ukatwa Jehová Diosat yanaptʼa mayisïna. Oracionapanjja, enemigompi nuwasiñatakejj janiw chʼamanïpkti, nayasa markasa janiw kun lurañsa puedipkti sasaw säna. Jehová Diosaw yanaptʼistani sasaw taqe chuyma confiyarakïna. Ukatwa Diosar akham säna: “Jumaruki[w] uñtanipjjsmajja” sasa (2 Cró. 20:12).
13 Jiwasajj ukhamarakiw jan walin uñjasisajj jan kun lurañsa puedksnati, wal ajjsarayasiraksna (2 Cor. 4:8, 9). Ukhaman uñjasisasti, Jehosafat reyit yateqasisaw Diosar oracionan mayisiñasa, jupajj taqe marka nayraqatanwa orasïna, janiw chʼamanïpkti sasaw qhan sarakïna (2 Cró. 20:5). Familia pʼeqtʼirinakajj Jehosafat reyitwa yateqasipjjaspa. Familiamampi chikaw akham orasisma: ‘Aka llakin aguantañatakisa, kun lurañas wakisispa ukanaka amuytʼasiñatakis yanaptʼapjjeta’ sasa. Familiajajj kamsanisa sasajj janiw ajjsarañamäki. Oracionam istʼasajj Diosar wal confiyatamwa jupanakajj amuyapjjani. Jehosafat reyirojj Jehová Diosaw yanaptʼäna, jumarojj ukhamarakiw yanaptʼätam.
EZEQUÍAS REYEJJ KUNATÏ ASKÏKI UKWA LURÄNA
14, 15. ¿Kunatsa Ezequías reyejj Jehová Diosaruw confiyäna sistanjja?
14 Ezequías reyejj ukhamarakiw ‘Tatitumpipuni sum sarnaqäna’. Tatapajj janiw sum sarnaqawaykänti, idolonakar kunaw yupaychäna. Ukhampachasa, Ezequías reyejj “yaqha diosanakar serviñ alto cheqan santuarionaka apaqayäna, ajjsarata qalanaksa jiskʼa jiskʼa tukjayäna”, ukatsti israelitanakan jan yupaychapjjañapatakejja, “Moisesajj bronceta mä katari lurkäna” uksa tʼunjänwa. Ezequías reyejj “phoqhänwa Moisesaru Tatitojj mandamiento arunakapa churkäna ukanakjja” (2 Rey. 18:1-6).
15 Ezequiasajj reyïkäna ukhajja, asirio ejercitow Judá markar mantanïna, ukatsti Jerusalén marka tʼunjañ munapjjäna. Asiria markan Senaquerib reyipajj Jehová Diosat larusïnwa, ukat Ezequías reyin jan nuwasisak jupar katuyasjjañapwa munäna. Uka jan wali tiemponjja Ezequías reyejj Jehová Diosaruw confiyäna, ukat oracionanwa yanaptʼap mayisïna. Asirionakat sipansa Jehová Diosajj jukʼamp chʼamanïtap amtäna, jupaw markapar arjjatani sarakïnwa (Isaías 37:15-20 liytʼañataki). Diosajj uka mayisitapar istʼänwa, ukatwa mä angelakejj 185.000 asirio soldadonakar jiwarayäna (Isa. 37:36, 37).
16, 17. ¿Kunanakansa Ezequías reyit yateqassna?
16 Qhepatsti, Ezequiasajj usuntänwa, jiwañampirakïnwa. Ukhaman uñjasisaw taqe chuyma serviwaykäna uk amtañapatakisa yanaptʼañapatakis Jehová Diosar wal ruwtʼasïna (2 Reyes 20:1-3 liytʼañataki). Jehová Diosajj uka mayisitap istʼänwa usupatsa qollarakïnwa. Kunjamtï Biblian qhanañchaskejja, jichhürunakanjja janiw milagro taypejj Diosajj qollkistuti, ni walja maranakas jakaykistuti. Ukampis Ezequías reyirjamaw yanaptʼitani sasaw confiyañasa. Ukatsti akham sasaw ruwtʼasna: “Tatay, [...] kunjämsa nayajja suma cheqa chuymampi serviyäsma uka [amtasma]” sasa. ¿Usuntkchiñänisa Jehová Diosaw yanaptʼitani sasat confiytanjja? (Sal. 41:3).
17 ¿Kunanakansa Ezequías reyit yateqassna? Jehová Diosar serviñat kunas jarkʼaskistu, jan ukajj kunas tiempo apaqaskistu uk amuyañasawa. Sañäni, waljaniw jaqenakarojj mä idolorjam uñjapjje, wali uñtʼat jaqenakarus jachʼañchapjje, jan uñtʼapki uka jaqenakarus jachʼañchapjjakiwa. Waljaniw uka jaqenakjjat qellqatanak wal leyipjje, fotonakapsa uñapjjaraki. Jila partejj Internetar conectasisaw computadorata, tabletata jan ukajj celularata yaqhanakampi parlapjje. Familiaranakasampi jan ukajj amigonakasampi ukham parltʼañajj walikïskiwa. Ukampis ukaruk tiempo aptʼasksna ukajj janiw walïkaspati. Ukat Internetan qellqktan jan ukajj fotonak apkatktan ukanak jaqenakajj wal uñapjjaspa ukhajja, jachʼa jachʼaw tuksna. Maysa toqetjja, maynejj jan uñjjatañ munjjatap yatisajj wal chuym usuyasiraksna. Ukhamanakan sarnaqaskañat sipansa, apóstol Pablompita Aquilampita Priscilampit yateqasiñasawa. ¿Jupanakajj kunsa jaqenakajj lurapjje ukanak yatjjatañaruti sapüru tiempo aptʼasipjjpachäna? Biblianjja, “Pablojj Tatitun arunakap parlañarurakiw uchasjjäna” sasaw qhanañchi. Ukat Priscilampi Aquilampejj “Diosan thakipjjatjja jukʼamp suma qhana amuytʼayapjjarakïna”, jupanakajj ukham lurañatakiw tiempo apstʼasipjjäna (Hech. 18:4, 5, 26). Akham jisktʼasiñasawa: ‘¿Jaqenakar idolonakarjam jan jachʼañchañatakejj amuyasiskti? ¿Jan wakiskirïki ukanakamp tiempo jan aptʼasiñatakejj amuyasiskti?’ sasa (Efesios 5:15, 16 liytʼañataki).
JOSÍAS REYEJJ DIOSAN LEYINAKAP PHOQÄNA
18, 19. ¿Josías reyit yateqasiñatakejj kunsa lurasma?
18 Ezequías reyin allchhipan wawapajj Josías satänwa, jupajj reyïkäna ukhajja, Jehová Diosan mandamientonakap taqe chuymaw phoqäna (2 Cró. 34:31). Waynitüskäna ukhaw “David awkipana Diosapar thaqtäna”. 20 maranïkäna ukhasti, Judá markankir taqe idolonak tʼunjäna (2 Crónicas 34:1-3 liytʼañataki). Jehová Diosatakjam sarnaqañatakejja, Josías reyejj mayni reyinakat sipansa jukʼampwa chʼamachasïna. Mä urojja, jilïr sacerdotew Diosan Leyipa libro templon katjäna. Ukajj inas Moisesajj qellqkäna uka pachpächïna. Kunapachatï Josías reyin secretariopajj uka qellqata liytʼarapïna ukhajja, Jehová Diosar serviñataki jukʼamp chʼamachasiñ wakisitapwa amuyäna. Markankirinakarus Jehová Diosar servipjjañapatakiw chʼamañchtʼäna. Markankirinakajj Josías reyin “jakañapkamasti janiw nayra awkinakapan Tatit Diosapat saraqapkänti” (2 Cró. 34:27, 33).
19 Jumatï waynästajja, Josías reyit yateqasisaw Jehová Diosar jukʼamp uñtʼañatak chʼamachasisma. Jehová Diosajj perdonañatak jankʼakïtapjja, arrepentisiri Manasés reyitwa Josiasajj yateqpachäna, jupajj achachilapänwa. Jumajj ukhamarakiw tamamankiri jan ukajj familiamankiri chuymaninakat yateqasisma. Jehová Diosajj kunanaksa jupanak laykojj luratayna ukanakwa sapjjätam. Josías reyejj Diosan arunakap istʼasajj kun lurañatakis chʼamachasïna uk amtapunma, jupajj Diosar kusisiyañ munäna, ukatwa leyinakaparjam phoqañatakejj wal chʼamachasïna. Biblia liytʼasajja, jumajj ukhamarakiw Jehová Diosan arunakaparjam sarnaqañ munasma. Ukhamtï lurätajja, Jehová Diosarojj jukʼamp munasïta, wal kusisirakïta. Yaqhanakarus kuntï Diosat yateqkta ukanak yatiyañ wal munarakïta (2 Crónicas 34:18, 19 liytʼañataki). Bibliat yatjjatkasajj Diosar serviñan kunanakan mejorañamas wakisi ukanak amuyasisajja, ukarjam lurañatakiw Josías reyjam chʼamachasiñama.
JEHOVÁ DIOSAR TAQE CHUYMA SERVIPJJAÑÄNI
20, 21. 1) ¿Uka pusi reyinakajj kunansa niya kikpakïpjjäna? 2) ¿Kunsa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni?
20 Aka yatichäwin yatjjatawayktan uka pusi reyinakajj taqe chuymaw Jehová Diosar servipjjäna, ¿kunsa jupanakat yateqassna? Uka reyinakajj Jehová Diosatakjam sarnaqaña, ukhamarak wiñayatak jupar serviñwa amtapjjäna. Kunapachatï wali chʼamani enemigonakapajj jupanak contra jutapkäna ukhajja, Diosaruw confiyasipjjäna. Ukhamarakiw Jehová Diosarojj wal munasipjjäna ukatwa taqe chuyma servipjjäna, ukaw jukʼamp wakiskirïnjja.
21 Uka reyinakajj juchararäpkchïnsa pantjasirïpkchïnsa, jupanakar uñjasajj Jehová Diosajj kusisïnwa. Kunas chuymanakapan utjäna uksa yatirakïnwa, ukhamatwa Jupar munasipjjatap amuyäna. Jiwasajj ukhamarakiw juchararätanjja pantjasirirakïtanjja, ukampisa taqe chuyma serviñataki chʼamachasiñänejja Jehová Diosajj kusisirakiniwa. Jutïr yatichäwinjja, uka reyinakan pantjasitanakapat kunsa yateqsna ukwa uñjaskañäni.