Amigomampi sum apasiñ jan aptʼasimti
Gianni jilatampi Maurizio jilatampejj niya 50 maranakaw amigöpjje. Ukampis mä tiempojj jan walinwa uñjasipjjäna. Mauriziojj akham siwa: “Jachʼa juchanakaruw purtʼasiwayta, ukaw amigojat jayarstʼayitäna” sasa. Gianni jilatajj akham sarakiwa: “Mauriziow Bibliat yatichawayitu. Ukatwa kuna jan waltï lurkatayna ukajj jan cheqaw sañjamäkänti. Jupampi amigöskakiñajj janiw wakisjjänti, ukatwa llakimpis aynachtʼayäta. Jaytanukuwaykitaspas ukhamwa amuyasirïta” sasa.
SUMA amigonïñajj wali khusapuniwa, ukatwa amigosar jan chuym ustʼayañatakejj wali amuyumpi sarnaqañasa. ¿Mä amigompi sum apasitamajj tukusirjamäni ukhajja, kun lurañas yanaptʼiristamjja? Nayra tiemponjja jan walinakan uñjaskasas kunjamsa amigonakajj suman sarnaqasipkakïna ukwa Biblian qhanañchi. Kunsa jupanakat yateqassna uk uñjañäni.
AMIGOSAJJ JUCHAR PURTʼASISPA UKHAJJ KUNSA LURSNA
David reyejj suma amigonakanïnwa. Davidan amigopa siri istʼasajj inas Jonatanat amtassta (1 Sam. 18:1). Davidajj yaqha amigonakanirakïnwa, jupanakat maynejj Natán satänwa. Kuna tiempotpachsa amigöpjje ukjja Bibliajj janiw siskiti, ukampis David reyejj Natán profetar wal confiyäna, amigoja sarakïnwa. Jehová Diosatak templo lurañ amtkäna uksa yatiyarakïnwa. Davidajj Natán profetar istʼapunirïnwa, janiw amigopätap laykukejj ukham istʼkänti, jan ukasti Diosan qollan ajayumpi yanaptʼatätap laykuw ukham istʼäna (2 Sam. 7:2, 3).
Ukampis jan walinakaw pasäna niyaw amigopsa aptʼasïna. David reyejj Urías chachan Batseba warmipampiw qʼañu juchar purtʼasïna, ukatsti Urías chachar jiwayapjjañapatakiw khitäna (2 Sam. 11:2-21). Davidajj kunatï askïki ukwa lurirïna walja maranakaw Diosatakjam sarnaqäna, ukampis jachʼa jucharuw purtʼasïna. ¿Kunatsa? ¿Ukham luratapajj jan walïtapjja janit amuyaskpachäna? ¿Diosajj janiw uñjkitaniti sasat amuypachäna?
¿Natán amigopajj kunsa luraspäna? ¿Davidan juchap qhanstayirejj yaqhay sarpan sispachänti? Janiw jupakejj Davidan juchapat yatkänti. Natanatejj Davidar wali juchanïtawa saspäna ukhajja, inas wal colerasisin Urías chacharjam jiwayañ munchispäna, ukhampachas ¿kunatsa Natanajj Davidampi uka juchapat parlañapäna?
Profetjamajj Diosan amtanakap yatiyañapänwa. Jan kamskaspäna ukhajja, concienciapajj juchañchaspänwa. Davidampis janirakiw sum apasjjapjjaspänti. Davidajj jan wali lurasaw Diosat jitheqtaskäna, ukatwa Diosampi sumankthapiñatakejj yanaptʼa munäna. Natanjam mä suma amigon yanaptʼapaw wakisïna. Natán chachajja, Diosan arunakap Davidar yatiyañatakejj mä uñachtʼäwit parltʼäna, ukhamat ovej awatiñ yatirjamajja, Davidajj jupa pachpa jachʼa juchapat amuytʼasiñapataki. Davidasti uka arunak istʼasajj wal chuym usuyasïna, jan wal luratapatsa arrepentisirakïnwa (2 Sam. 12:1-14).
Amigomajj mä jachʼa juchar purtʼasispa ukhajja, ¿kunsa lurasma? Jan wal luratap jupar sirista ukhajja, janiw amigojañ munjjaspati sasin inas ajjsarchisma. Awisajja, amigomar yanaptʼapjjañapataki uka juchapat jilïr irpirinakar yatiyañajj janis walïkaspa ukhamwa amuyasisma. ¿Kun lurañsa amtasma?
Gianni jilatajj akham siwa: “Maurizio amigojajj janiw pachpäjjänti. Janiw kunsa awisjjetänti. Jupampi parltʼir sarañajj janis faciläkchïnjja, ukhampachaw jupampi parltʼir sarta. Ukampis ‘kamsarakïsti jupajj taqe kunwa yatjje. Arunakaj istʼasajj kamspachänisa’ sasaw ajjsarirïta. Kunanaktï jupampejj Bibliat yateqawayapkta ukanak amtañaw jupampi parltʼañatak yanaptʼawayitu. Nayrajj ukhamwa jupajj yanaptʼitäna. Mauriziompi suma amigöpjjataj-jja janiw aptʼasiñ munkayätti, wal jupat llakisirakiyäta” sasa.
Maurizio jilatajj akham sarakiwa: “Gianni amigojajj qhanwa parltʼitäna, kuntï siskitäna ukajj cheqäskapunïnwa. Nayan jan walir purtʼasitajatjja, janiw jupasa ni Jehová Diosas juchanïpkänti. Ukatwa juchajat cheqañchapkitäna ukhajj arrepentisiyäta, tiempompejja Jehová Diosampis sum apasjjayäta” sasa.
AMIGOSAJJ LLAKINAKAN UÑJASISPA UKHAJJ KUNSA LURSNA
Davidajj llakinakan uñjaskäna ukhajja, yaqha amigonakapaw yanaptʼapjjarakïna. Maynejj Husai satänwa, Bibliansti jupajj “Davidan amigopäkarakïn[wa]” siwa (2 Sam. 16:16; 1 Cró. 27:33). Husai chachajj David reyimpiw palacion trabajïna (oficial de la corte), suma amigoparakïnwa. Ukatwa kun lurañtï Davidajj chuymapan amtkäna ukanaksa jupan lurañapatak confiyäna.
Kunapachatï Absalonajj David awkipat reyïña apaqkäna ukhajja, walja israelitanakaw Absalonat saytʼasipjjäna. Ukhamasti janiw Absalón yoqapakejj Davidar chuym ustʼaykänti jan ukasti munat amigonakapas ukhamwa lurapjjarakïna. Ukampis Husai amigopajj janiw Davidar jaytkänti. Davidajj yoqapat escapjjäna ukhajja, Husai chachajj jupampiw saräna. Ukatsti kun lurañaptï Davidajj maykäna ukanakjja, vidap aptʼasirjamäkasas phoqänwa, ukhamatwa David contra saytʼirinakajj kuna jan walinaktï amtapkäna ukanak jan phoqasiñapatak yanaptʼäna. Taqe ukanakjja janiw reyitak trabajitap laykukejj lurkänti, jan ukasti suma amigötap laykuw ukham luräna (2 Sam. 15:13-17, 32-37; 16:15–17:16).
Jilat kullakanakajj janiw phoqañ laykukisa, ni taman kuna lurañanak katoqasakis munasiñampi uñjasipkiti, jan ukasti taqe chuymaw munasipjje. Ukham lurasasti akhamsa sapkaspa ukhamawa: “Janiw cristianjam phoqañ laykukejj amigomäkti, jan ukasti taqe chuymaw munassma” sasa.
Federico jilatajj jupa kikpaw uka arunakajj cheqätap uñjawayi. Jan walinakan uñjaskäna ukhajja, Antonio amigopaw wal yanaptʼäna. Federico jilatajj akham siwa: “Antoniojj tamar purinkäna ukhatpachwa amigöpjjta. Panpachaniw taman yanapiripat servisipkayäta, Jehová Diosan tamapar ukham yanaptʼasajj wali kʼuchikïpjjerïtwa. Mä qhawqha tiempotjja Antoniojj jilïr irpirëjjänwa, jupan sum sarnaqatapajja nayatakejj yateqaskayänwa” sasa. Mä qhawqha tiempotjja Federicojj jucharuw purtʼasïna, jankʼakis jilïr irpirinakan yanaptʼap thaqtkchïnjja, janiw precursoräjjänti ni taman yanapiripäjjänsa. ¿Kunsa Antoniojj yanaptʼañatak lurpachäna?
Federico jilatajj pantjaskäna ukhajja, Antonio amigopajj sum istʼäna, chuymachtʼarakïnwa.
Federicojj ak amti: “Kunja chuyma ustʼatas uñjasiyäta ukjja Antonio amigojajj amuyänwa. Nayar chuymachtʼañatakisa Diosat jan jitheqtañajatakis wal yanaptʼitäna. Janipuniw jaytjkitänti. Diosar serviskakiñatak chʼamachasiñajatakisa, jan ayñachtʼañajätakisa sapa kutiw chʼamañchtʼitäna” sasa. Antonio jilatajj akham sarakiwa: “Federico amigojar yanaptʼañatakejj tiempo apsusiyäta, nayampejj jan ajjsarasa kuna toqetsa parltʼaspa ukwa munayäta” sasa. Qhepatjja Federico jilatajj mayampiw precursorata ukhamarak taman yanapiripat Diosar sirvjjäna. Antonio jilatajj akham saskakiwa: “Janis kipka tamankjjapjjstjja, wali munat amigojäwa” sasa.
AMIGOSAJJ CHUYM USTʼAYISTASPA UKHAJJ KUNSA LURSNA
Yanaptʼa wal munkta ukhajj amigomajj jan yanaptʼañ munkiristamjja, ¿chuymamajj kunjamakis uñjasispa? Cheqas ukham lurapjjestu ukhajj wal chuym usuyastanjja. ¿Uka amigomarojj perdonasmati? ¿Mayampejj amigopäsmati?
Jesusajj aka oraqenkaskäna ukhajj kunas jupar pasäna uk amuytʼañäni. Apostolonakapampejj wali yatitäpjjänwa, Jesusajj wal jupanakar munasïna. Ukatwa Jesusajj “amigonaka” sasin jupanakar säna (Juan 15:15). Ukampis enemigonakapajj Jesusar katuntapkäna ukhajja, ¿kunsa uka amigonakapajj lurapjjäna? Sapak jaytjasaw escapapjjäna. Pedrojj janipuniw jaytjkämati siskchïnsa, uka arumajj jaytanukurakïnwa, jan uñtʼiriw tukurakïna (Mat. 26:31-33, 56, 69-75).
Qhep qhepa yantʼan sapaki uñjasiñap Jesusajj yatiskchïnsa, amigonakapan ukham jaytjatajja wal chuym ustʼayasispäna. Ukampisa jiwatat jaktjjäna ukhajja, apostolonakapatakejj janiw chuyma ustʼatäkänti ni coleratäkänsa, sumakiw jupanakampejj parltʼäna. Jesusajj janiw pantjasitanakap ajanunakapar siskänti, janirakiw katuntapkäna uka arumajj kuntï lurapkäna uksa amtkänti.
Jan ukasti Pedrorusa mayni apostolonakaparusa Jesusajj wal chuymachtʼäna. Jupanakar confiyaskakitapajj qhanarakïnwa, kunattejj taqe cheqan Diosan arunakap yatiyapjjañapwa jupanakar jaytäna. Discipulonakapajj kuntï Jesusajj maykäna ukarjam phoqañatakiw wal chʼamachasipjjäna, janiw mayampi chuym ustʼayañ munapkänti. Ukatsti kuntï Jesusajj ewjjawaykäna ukarjamaw sum phoqapjjarakïna (Hech. 1:8; Col. 1:23). Jesusajj kunja munasirisa ukjja apostolonakapajj janipuniw armapkänti.
Elvira kullakajja, Giuliana amigapampi jan waltʼayasipkäna ukhajja, kunjamsa uka amigapajj munasiñampi yanaptʼäna uk amtasipuniwa. Elvirajj akham siwa: “Ukham luratamajj walpun chuym ustʼayitu siskitäna ukhajja, nayajj ukhamarakiw wal chuym ustʼayasiyäta. Cheqas razonaniw ukham colerasiskäna. Jupajj nayatwa jukʼamp llakisiskatayna. Jan wal sarnaqatajat kuna jan walinakansa naya pachpajj uñjasirista ukaw jupar llakisiyäna. Jan wali luratajampejj chuymsa jupar ustʼaykchiyätjja, janiw nayatakejj coleratäkänti, uk amtasipuntwa. Ukham wali munasiri amiganïtajatjja walpun Jehová Diosar yuspärta” sasa.
Ukhamasti, ¿mä suma amigojj amigopampi sum apasiskakiñatakejj kunsa luri? Suma amigojj jan chuym ustʼayasaw amigoparojj kunansa pantjasiski uk qhan sani. Kunjamtï Natán ukhamarak Husai chachanakajj Davidar jan jaytjapkänjja ukham suma amigöpjjarakiwa. Maysa toqetjja mä suma amigojj Jesusjam perdoniriwa. ¿Jumasti ukham suma amigötati?